Tämän kerran harjoituksissa minulla oli jotenkin tosi paljon ongelmia ja aikaa kului luvattoman paljon. QGIS kiukutteli oikein urakalla ja hermot olivat monesti koetuksella. Monessa kohtaa huomasin myös, että asiat olisivat olleet paljon yksinkertaisempia, jos olisi ollut paikan päällä seuraamassa luentoa. Valintatyökalujen käyttö sujui vielä ihan hyvin ja sain mitattua Satakunnan pinta-alan ja Suomen leveyden Vaasasta itään eri projektioissa ongelmitta, mutta sen jälkeen QGIS ei suostunut enää yhteistyöhön. Edes ohjelman tai koneen uudelleen avaaminen ei auttanut, vaan ongelmat toistuivat ja jatkuivat samanlaisina seuraavanakin päivänä. Liekö tiedostoista rikkoutunut jotain latausvaiheessa vai mitä kummaa… Kiukuttelu ilmeni suurimmaksi osaksi jatkuvana kaatuiluna ja tallennettujen projektien aukeamisena pelkkänä valkoisena sivuna. Monesti homman joutui aloittamaan alusta, vaikka tallennus-nappia olisikin painamassa vähän väliä. Sain onneksi ohjelmasta edes jotain ulos todisteeksi siitä, että olen yrittänyt tehdä tehtäviä. Osa ongelmista oli onneksi myös omia virheitä. Esimerkiksi yritin pitkään kirjoittaa pinta-ala -lausekkeen väärää merkkiä $ -merkin sijaan.
Tuntuu ainakin siltä, että tehtäviä uudelleen ja uudelleen tehdessä sain kuitenkin hyvän kuvan siitä, miten projektio vaikuttaa karttaan ja sen luotettavuuteen. Osa asioista oli jo tuttuja, mutta harjoituksista sai hyvän kuvan etenkin siitä, miten ne vaikuttavat pinta-aloihin ja pituuksien vääristymiseen pienemmälläkin mittakaavalla. Tätä ei ole aikaisemmin tullut juurikaan mietittyä, vaan on aina keskittynyt enemmänkin siihen, miten maat ja valtiot esimerkiksi Mercatorin projektiolla vääristyvät. Muiden opiskelijoiden blogeja tutkiessa löytyi hyvin vääristymiä kuvaavia kuvia esimerkiksi Roope Heinosen ja Kari Hartikaisen blogikirjoituksista. Mielenkiinnosta kokeilin miten samojen projektioiden eri ”versiot” (world vs. sphere) erosivat toisistaan. Erot Suomen leveydessä eivät olleet Mercator Sphere:n ja World:in välillä kuin pari kilometriä, mutta käyttötarkoituksesta riippuen voi tuokin virhe olla merkittävä. Suurin ero eri projektioissa oli World Mercatorin ja Lambertin välillä (Satakunnan PA 35 152,082 km² vs 7 969,619 km² ja Suomen leveys 1 138,074 km vs 521,669 km), tällainen vääristymä vaikuttaa jo suuresti mittasuhteisiin.
| Projektio | PA | Pituus Vaasasta itään | |
| Sphere Mercator | EPSG:53004 | 35 127,164 km² | 1 136,814 km |
| World Mercator | EPSG:54004 | 35 152,082 km² | 1 138,074 km |
| ETRS89/ETRS-LAEA | EPSG:3035 | 7 969,619 km² | 521,669 km |
| Sphere Robinson | EPSG:53030 | 9 727,690 km² | 746,306 km |
| Sphere Eckert I | EPSG:53015 | 9 353,585 km² | 679,546 km |
| ETRS89/ETRS-TM35FIN | EPSG:3067 | 7 969,619 km² | 521,669 km |
Taulukko 1.
Kuvassa 1 näkyy Mercatorin ja Lambertin projektioiden välinen ero prosentteina. Ero suurenee huomattavasti mitä pohjoisemmas liikutaan ja Mercatorin projektiolla Suomi näyttääkin pitkittäin aika tasapaksulta verrattuna Lambertin projektioon. Suurimmillaan vääristymä onkin yli 40% kunnan koosta Lambertin projektiolla. Tässäkin kartassa olisi ollut hyvä lisätä legendaan muutama lukuarvolaatikko enemmän, jolloin vääristymien vaihettuminen olisi näkynyt paremmin, etenkin pohjoisempana. QGIS:ssa sitä jossain vaiheessa vaihdoinkin, mutten tiedä miksi luovuin siitä versiosta.
Lähteet:
Heinonen, Roope. Vääristynyt todellisuus. https://blogs.helsinki.fi/hcroope/2018/01/25/22-01-2018/
Hartikainen, Kari. Projektioita ja vääristymiä: toisen opitunnin antia QGisin seurassa. https://blogs.helsinki.fi/hartkari/2018/02/04/projektioita-ja-vaaristymia-toisen-oppitunnin-antia-qgisin-seurassa/