Oli tosi kiva aloittaa aamu kirpeässä talvisäässä, vaikka loppu metreillä pakkanen alkoikin purra poskipäitä ikävästi. Ulkoilun tarkoituksena ei ollut pelkkä Suomen talvesta nauttiminen, vaan harjoitella Epicollect5 -sovelluksen käyttöä ja merkata julkisten tilojen viihtyvyysarvioita. Ulkoilua vaativien kenttätöiden lisäksi testasimme kenttätöitä tietokoneen ruudun ääressä eli Google StreetView:n avulla kartoittaen kaupallisten tilojen määrää jonkin korttelin ympärillä.
Blogitehtävässä testasin kaikkien tarjottujen hasardien kartan tekoa, mutta valitsin lopulta tarkempaan tarkasteluun vain meteoriitit. Lähinnä siksi, että geologian opiskelijana maanjäristysten ja tulivuorten purkausten yhteys mannerlaattojen rajoihin ovat tulleet välillä liiankin tutuksi, kun taas meteoriitit (ja niiden putoamispaikat) ovat olleet harvemmin esillä. Esimerkiksi Nelli Juutila oli kuitenkin keksinyt lähestymistavaksi mm. merenalaisten tulivuorten merkitsemisen. Myös kartta, jossa maanjäristyksen voimakkuuden esittämien kartalla palloina oli mielestäni näppärä idea. Meteoriittien kohdalla ongelmaksi tosin tulikin se, miten asiaa lähestyisi. Meteoriittien tippuminen ei varsinaisesti seuraa mitään tiettyä kaavaa ja niitä voi tippua melkeinpä minne vain ja monet niistä päätyvät mereen. Mereen pudonneista kappaleista on luonnollisesti haastavaa pitää kirjaa, joten tässäkin aineistossa vaikuttaa olevan vain maalle pudonneita kappaleita tai niiden jälkiä. Päädyin vertailemaan erilaisten meteoriitti tyyppien määriä pistemäisinä havaintoina. Valitsin kolmeen eri karttaan esitettäväksi kivimeteoriitit, rautameteoriitit sekä pallasiitit. Rauta- ja kivimeteoriitit ovat meteoriittien pääluokkia, kun taas pallasiitti kuuluu kolmanteen pääluokkaan eli kivi-rauta-meteoriitteihin. Näistä kolmesta rautameteoriitit ovat selvästi yleisempiä, kun taas kivimeteoriitti sekä pallasiitit harvinaisempia.
Alunperin suunnitelmana oli esittää kaikki meteoriitit samalla kartalla, mutta kuvasta tuli mielestäni liian sekava, eikä eri meteoriittityyppien välisiä suhteita havainnut kunnolla. Kiinnostavaa oli etenkin se, että pallasiitteja vaikuttaa pudonneen etenkin Pohjois-Amerikkaan, kun taas iso osa kivimeteoriiteista on löytynyt Euroopasta. Tähän voisi olla syynä esimerkiksi eroavaisuudet meteoriittityypin määrittelytavoissa. Myöhemmin mieleen tuli myös, että olisi voinut tehdä lisäksi kartan impaktikraatereista, jossa kraaterin koon olisi voinut visualisoida kartalle. Harmittaakin, ettei aikataulu enää antanut myöten tämän idean toteuttamiseen…
Lähteet:
Juutia, Nelli. 6. Kurssikerta: Pisteaineistoa, interpolointia ja tulivuoria. https://blogs.helsinki.fi/junelli/2018/02/26/6-kurssikerta-pisteaineistoa-interpolointia-ja-tulivuoria/