Harmittaa, että viimeinen lähiopetuskerta jäi kokonaan välistä. Ensin alkuperäinen kerta peruttiin lakon takia ja korvaavan kerran mokasin itse menemällä päivistä sekaisin… Raahh. Onneksi QGIS:n käyttö alkaa olla jo melko hyvin hallussa ja viimeisen työn tekeminen suijui itsenäisestikkin. (Toivottavasti en vaan missannut mitään kriittistä tehtävän annossa…) Kaikkein haastavimmaksi osoittautui sopivien aineistojen löytyminen ja kuten Kia Kivisiltakin totesi, monessa paikassa data oli maksullista. En alussa oikein tiennyt mitä haluaisin tehdä ja netistä löytyvän aineiston määrä pisti pään pyörälle. Paljon aikaa kulkuihin pelkästään haahuillessa sivustolta toiselle. Ensimmäisenä ideana oli tehdä jotain pohjavesiin tai ympäristöpäästöihin liittyvää. Ajatuksena oli helpottaa hakua rajaamalla aihe Suomeen tai pohjoismaihin, mutta jostain syystä eteen ei sattunut sopivia aineistoja. Aloitin kuitenkin väkertämään jotain epämääräistä jäätikköaineistoa, joka kuitenkin lensi lopulta roskakoriin ja koko homma meni uusiksi ihan viimehetkillä.
Aiheeksi valikoitui siis maapallon vesivarannot. Kuvassa 1 näkyy koropleettikartassa makeanveden jakautuminen maapallolla. Tämä pitää sisällään pinta- sekä pohjavedet, jotka ovat ihmiskäyttöön järkevästi hyödynnettävissä. Kuvassa 2 näkyy puolestaan vedenkäytön kuormituksen jakautuminen, joka pitää sisällään maatalouden, teollisuuden sekä kunnallisen vedenkulutuksen. Punaisena näkyvä korkea kuormitus tarkoittaa, että alueella vettä kulutetaan huomattavasti enemmän, kuin sitä ehtii muodostua. Arvot on laskettu veden muodostumismäärästä suhteessa sen kulutukseen. Veden absoluuttinen kulutus (kuva 3) eroaa tästä jossain määrin ja asettuukin pikemminkin ihmispopulaation mukaan (kuva 4), kun taas kuormitus-kartassa esimerkiksi USA:ssa erottuu alueita, joilla on paljon maataloutta.
Ihmispopulaation jakautuminen ja vedenkäytön määrä luonnollisesti korreloivat monin paikoin keskenään. (Ainakin tuon datan ihmismäärien mukaan.. En löytänyt selityksiä attribute tablen muuttujille ja arvoin parhaalta vaikuttavan kohdan, enkä ole siis jakautumisesta aivan 100% varma. Se kuitenkin sopi melko hyvin muihin väestönjakautumiseen liittyviin karttoihin, joten oletan sen olevan ainakin oikean suuntainen.). Tämä pitää paikkansa etenkin Länsimaissa sekä Aasiassa. Afrikkaan se ei kuitenkaan päde, sillä absoluuttisesti mitattuna lähes koko Afrikassa vedenkulutus on suhteellisen pientä.
QGIS:n ja omien aineistojen kanssa työskentely oli tälläkertaa hirmu hauskaa (etenkin, kun QGIS ei kaatunut näitä työstäessäni kertaakaan!), ja harmittaa kun löysin lopullisen datan vasta deadlinen häämöttäessä päivien päässä. Olisin halunnut tehdä paljon muutakin ja tehdä hieman monimutkaisempiakin asioita. Oli kuitenkin mukava huomata miten vaivattomasti ohjelman käyttö sujui eikä apua tarvinnut estiä kuin ihan muutaman kerran. On kurssin aikana siis jotain ainakin opittu! Pitää myös yrittää leikkiä QGIS:n kanssa jatkossakin, ettei kaikki jää heti uudelleen unholaan.
Lähteet:
Kivisilta, Kia. 7. kerran onni. https://blogs.helsinki.fi/kiakivis/2018/03/22/7-kerran-onni/
World Resources Institute. http://www.wri.org/resources/data-sets/aqueduct-global-maps-21-data
Natural Earth. http://www.naturalearthdata.com/downloads/