Author: Ella Lautaniemi

Sosiaalipsykologian opiskelijoille tarjoutuu alkavana lukuvuonna uudenlaisia oppimismahdollisuuksia, kun oppiaineessa järjestetään Social Psychology and Community Involvement niminen kurssi, joka yhdistää sosiaalipsykologian opiskelun ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisen. Kurssille osallistuvat opiskelijat tutustuvat muun muassa ryhmänohjaamista ja vapaaehtoistyötä käsittelevään kirjallisuuteen ja saavat käytännönkokemusta näistä teemoista järjestämällä opintopiirejä turvapaikanhakijoille.

Kurssin ideana on siis antaa opiskelijoille tilaisuus saada kokemusta kiinnostavista ohjaustilanteista ja toisaalta tarjota turvapaikanhakijoille oppimismahdollisuuksia. Turvapaikanhakijoille tarjottavat opintopiirit pohjautuvat Finnish Political Culture and System kurssiin, joka on jo olemassa avoimena MOOC-kurssina (Massive Open Online Course). Opintopiirien aiheet tulevat siis käsittelemään suomalaista yhteiskuntaa ja poliittista järjestelmää koskevia perustietoja. Sosiaalipsykologian opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat opintopiirejä ryhmissä hyödyntäen sekä kyseisen kurssin että aiempien opintojen aikana karttunutta osaamistaan. Kurssin tarkoituksena on myös tukea opiskelijoiden ammatillista identiteettiä ja kykyä arvioida omaa työskentelyä.

Sosiaalipsykologian oppiaine haluaa kurssin kautta tarjota osallistumismahdollisuuksia turvapaikanhakijoille, jotka odottavat päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Opintopiireihin on mahdollista osallistua vain uteliaisuudesta Suomea kohtaan, mutta toisaalta ne voivat myös tarjota ensimmäisen katsauksen suomalaiseen yliopistoon akateemisesta urasta kiinnostuneille turvapaikanhakijoille. Opintopiireihin osallistuvilla turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus myös jatkaa opintopisteisiin oikeuttava suoritus Avoimessa yliopistossa. Samalla on tarkoitus pilotoida kurssimuotoa, jossa oppiminen tapahtuu osittain työskentelemällä niin sanotusti yleishyödyllisessä tehtävässä. Kurssi tarjoaa työelämän kannalta arvokasta kokemusta erityisesti sosiaalipsykologian opiskelijoille, sillä heillä on valmistumisensa jälkeen mahdollisuus hakeutua monikulttuurisiin sekä ohjausta sisältäviin työtehtäviin.

Helsingin yliopistossa yliopiston ulkopuolisten tahojen osallistaminen kursseille on ollut toistaiseksi melko harvinaista. Poikkeuksen tähän tekevät projektikurssit, joilla opiskelijat ratkovat yliopiston ulkopuolisten toimeksiantajien asettamia haasteita tai kysymyksiä. Maailmalla kuitenkin leviää ajatus akateemisen opiskelun yhdistämisestä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. ”Service-Learning” nimisessä menetelmässä (suomeksi palveluoppiminen) kansalaistoiminta tulee osaksi opintoja yliopistojen ja erilaisten yhteisöjen yhteistyössä. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus hyödyntää asiantuntemustaan käytännössä ja oppia samalla kriittistä ajattelua sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta toimimalla kansalaisyhteiskunnassa. Helsingin yliopiston Teologinen tiedekunta on mukana EU:n Europe Engage -verkostossa, joka kehittää palveluoppimista Euroopassa.

On kiinnostavaa nähdä, onko palveluoppimisen tapaisille kurssimuodoille tilaa Helsingin yliopiston opetuksessa perinteisen opetuksen ja projektikurssien rinnalla. Ainakin Helsingin yliopiston strategiassa vuosille 2017-2020 peräänkuulutetaan muun muassa avointa ja kokeilevaa toimintakulttuuria, minkä voisi kuvitella kannustavan uudenlaisten kurssien kokeilemiseen.

Ella Lautaniemi,

Harjoittelija / Sosiaalipsykologian oppiaine

Projektimuotoiset kurssit ovat nousseet uudeksi opiskelumahdollisuudeksi Helsingin yliopistossa ja menneenä lukuvuonna myös Sosiaalipsykologian oppiaineessa järjestettiin projektikurssi. Projektikursseilla yliopiston ulkopuoliset yhteistyökumppanit tarjoavat opiskelijoille haasteita tai toimeksiantoja, joihin opiskelijat vastaavat kurssin aikana. Kursseilla yhteistyökumppanit saavat uusia tieteeseen pohjautuvia näkökulmia haasteisiinsa ja opiskelijat puolestaan pääsevät käyttämään tietotaitoaan käytännön ongelmien ratkomisessa. Social Media and Social Psychology kurssilla sosiaalipsykologian opiskelijat siis hyödynsivät asiantuntemustaan kurssin yhteistyökumppaneiden asettamien haasteiden ratkaisemisessa.

Pääasiassa Social Media and Social Psychology kurssi rakentui luennoista, projektien ratkaisemiseksi tehdystä ryhmätyöskentelystä sekä tietenkin ratkaisujen ja ehdotusten esittelemisestä. Luennoilla painottui keskusteleminen, ja jokainen kurssin osallistuja pääsikin ääneen ajatuksineen ja ideoineen. Myös yhteistyökumppanit esittäytyivät luennoilla haasteineen ja vastasivat opiskelijoiden kysymyksiin sekä kommentteihin.

Kurssin aikana korostui yhdessä tekeminen ja tiimityöskentely sekä toisten kannustaminen. Perinteiseen opintojaksoon verrattuna projektikurssi tuotti opiskelijalle uudenlaisia paineita, sillä omasta oppimisesta huolehtimisen lisäksi piti kyetä vastaamaan yhteistyökumppanin esittämään haasteeseen. Tunne siitä, että nyt oli oikeasti saatava jotain aikaan, sai oman panoksen tuntumaan tärkeältä.

Haasteiden ratkaisemiseksi opiskelijat käyttivät sekä sosiaalipsykologian teorioita että metodista osaamistaan. Yhteistyökumppaneille tarjottiin siis tietoa sosiaalipsykologisista ilmiöistä sekä kyselyillä ja haastatteluilla kerättyä aineistoa. Kurssi edellytti myös tietynlaista kekseliäisyyttä liittyen siihen, mikä olisi paras tapa lähteä vastaamaan haasteeseen, ja millainen ratkaisu todella palvelisi parhaiten yhteistyökumppanin tarpeita.

Perinteiseen kurssiin verrattuna projektikurssi myös opetti uudenlaisia taitoja. Haasteiden ratkominen tiukahkolla aikataululla vaati tarkkaa työnjakoa ryhmäläisten kesken. Työtä piti aikatauluttaa ja laadukas kommunikointi ryhmän keskuudessa tuli tarpeeseen. Mielestäni yksi olennaisimmista kurssin tarjoamista työelämävalmiuksista olikin kyky hyväksyä itsestä riippumattomat ulkoiset tekijät sekä sietää kiirettä ja niin sanottua viimeistelemättömyyttä.

Kurssi auttoi myös tiedostamaan omaa osaamista ja oman tieteenalan mahdollisuuksia erilaisiin haasteisiin vastaamisessa. Tämä tuntuu erityisen tärkeältä sosiaalipsykologian kaltaisella alalla, josta ei valmistuta suoraan tietynlaiseen ammattiin, vaan työllistymismahdollisuudet ovat todella laajat. Tuntui hienolta tarjota oman tieteenalan näkökulmia yhteistyökumppaneiden haasteisiin ja saada positiivista palautetta ratkaisuista.

Ella Lautaniemi