Sosiaalipsykologia ja kansalaisyhteiskunta

Sosiaalipsykologian opiskelijoille tarjoutuu alkavana lukuvuonna uudenlaisia oppimismahdollisuuksia, kun oppiaineessa järjestetään Social Psychology and Community Involvement niminen kurssi, joka yhdistää sosiaalipsykologian opiskelun ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisen. Kurssille osallistuvat opiskelijat tutustuvat muun muassa ryhmänohjaamista ja vapaaehtoistyötä käsittelevään kirjallisuuteen ja saavat käytännönkokemusta näistä teemoista järjestämällä opintopiirejä turvapaikanhakijoille.

Kurssin ideana on siis antaa opiskelijoille tilaisuus saada kokemusta kiinnostavista ohjaustilanteista ja toisaalta tarjota turvapaikanhakijoille oppimismahdollisuuksia. Turvapaikanhakijoille tarjottavat opintopiirit pohjautuvat Finnish Political Culture and System kurssiin, joka on jo olemassa avoimena MOOC-kurssina (Massive Open Online Course). Opintopiirien aiheet tulevat siis käsittelemään suomalaista yhteiskuntaa ja poliittista järjestelmää koskevia perustietoja. Sosiaalipsykologian opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat opintopiirejä ryhmissä hyödyntäen sekä kyseisen kurssin että aiempien opintojen aikana karttunutta osaamistaan. Kurssin tarkoituksena on myös tukea opiskelijoiden ammatillista identiteettiä ja kykyä arvioida omaa työskentelyä.

Sosiaalipsykologian oppiaine haluaa kurssin kautta tarjota osallistumismahdollisuuksia turvapaikanhakijoille, jotka odottavat päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Opintopiireihin on mahdollista osallistua vain uteliaisuudesta Suomea kohtaan, mutta toisaalta ne voivat myös tarjota ensimmäisen katsauksen suomalaiseen yliopistoon akateemisesta urasta kiinnostuneille turvapaikanhakijoille. Opintopiireihin osallistuvilla turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus myös jatkaa opintopisteisiin oikeuttava suoritus Avoimessa yliopistossa. Samalla on tarkoitus pilotoida kurssimuotoa, jossa oppiminen tapahtuu osittain työskentelemällä niin sanotusti yleishyödyllisessä tehtävässä. Kurssi tarjoaa työelämän kannalta arvokasta kokemusta erityisesti sosiaalipsykologian opiskelijoille, sillä heillä on valmistumisensa jälkeen mahdollisuus hakeutua monikulttuurisiin sekä ohjausta sisältäviin työtehtäviin.

Helsingin yliopistossa yliopiston ulkopuolisten tahojen osallistaminen kursseille on ollut toistaiseksi melko harvinaista. Poikkeuksen tähän tekevät projektikurssit, joilla opiskelijat ratkovat yliopiston ulkopuolisten toimeksiantajien asettamia haasteita tai kysymyksiä. Maailmalla kuitenkin leviää ajatus akateemisen opiskelun yhdistämisestä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. ”Service-Learning” nimisessä menetelmässä (suomeksi palveluoppiminen) kansalaistoiminta tulee osaksi opintoja yliopistojen ja erilaisten yhteisöjen yhteistyössä. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus hyödyntää asiantuntemustaan käytännössä ja oppia samalla kriittistä ajattelua sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta toimimalla kansalaisyhteiskunnassa. Helsingin yliopiston Teologinen tiedekunta on mukana EU:n Europe Engage -verkostossa, joka kehittää palveluoppimista Euroopassa.

On kiinnostavaa nähdä, onko palveluoppimisen tapaisille kurssimuodoille tilaa Helsingin yliopiston opetuksessa perinteisen opetuksen ja projektikurssien rinnalla. Ainakin Helsingin yliopiston strategiassa vuosille 2017-2020 peräänkuulutetaan muun muassa avointa ja kokeilevaa toimintakulttuuria, minkä voisi kuvitella kannustavan uudenlaisten kurssien kokeilemiseen.

Ella Lautaniemi,

Harjoittelija / Sosiaalipsykologian oppiaine

Social Media and Social Psychology – Sosiaalipsykologian ensimmäinen projektikurssi

Projektimuotoiset kurssit ovat nousseet uudeksi opiskelumahdollisuudeksi Helsingin yliopistossa ja menneenä lukuvuonna myös Sosiaalipsykologian oppiaineessa järjestettiin projektikurssi. Projektikursseilla yliopiston ulkopuoliset yhteistyökumppanit tarjoavat opiskelijoille haasteita tai toimeksiantoja, joihin opiskelijat vastaavat kurssin aikana. Kursseilla yhteistyökumppanit saavat uusia tieteeseen pohjautuvia näkökulmia haasteisiinsa ja opiskelijat puolestaan pääsevät käyttämään tietotaitoaan käytännön ongelmien ratkomisessa. Social Media and Social Psychology kurssilla sosiaalipsykologian opiskelijat siis hyödynsivät asiantuntemustaan kurssin yhteistyökumppaneiden asettamien haasteiden ratkaisemisessa.

Pääasiassa Social Media and Social Psychology kurssi rakentui luennoista, projektien ratkaisemiseksi tehdystä ryhmätyöskentelystä sekä tietenkin ratkaisujen ja ehdotusten esittelemisestä. Luennoilla painottui keskusteleminen, ja jokainen kurssin osallistuja pääsikin ääneen ajatuksineen ja ideoineen. Myös yhteistyökumppanit esittäytyivät luennoilla haasteineen ja vastasivat opiskelijoiden kysymyksiin sekä kommentteihin.

Kurssin aikana korostui yhdessä tekeminen ja tiimityöskentely sekä toisten kannustaminen. Perinteiseen opintojaksoon verrattuna projektikurssi tuotti opiskelijalle uudenlaisia paineita, sillä omasta oppimisesta huolehtimisen lisäksi piti kyetä vastaamaan yhteistyökumppanin esittämään haasteeseen. Tunne siitä, että nyt oli oikeasti saatava jotain aikaan, sai oman panoksen tuntumaan tärkeältä.

Haasteiden ratkaisemiseksi opiskelijat käyttivät sekä sosiaalipsykologian teorioita että metodista osaamistaan. Yhteistyökumppaneille tarjottiin siis tietoa sosiaalipsykologisista ilmiöistä sekä kyselyillä ja haastatteluilla kerättyä aineistoa. Kurssi edellytti myös tietynlaista kekseliäisyyttä liittyen siihen, mikä olisi paras tapa lähteä vastaamaan haasteeseen, ja millainen ratkaisu todella palvelisi parhaiten yhteistyökumppanin tarpeita.

Perinteiseen kurssiin verrattuna projektikurssi myös opetti uudenlaisia taitoja. Haasteiden ratkominen tiukahkolla aikataululla vaati tarkkaa työnjakoa ryhmäläisten kesken. Työtä piti aikatauluttaa ja laadukas kommunikointi ryhmän keskuudessa tuli tarpeeseen. Mielestäni yksi olennaisimmista kurssin tarjoamista työelämävalmiuksista olikin kyky hyväksyä itsestä riippumattomat ulkoiset tekijät sekä sietää kiirettä ja niin sanottua viimeistelemättömyyttä.

Kurssi auttoi myös tiedostamaan omaa osaamista ja oman tieteenalan mahdollisuuksia erilaisiin haasteisiin vastaamisessa. Tämä tuntuu erityisen tärkeältä sosiaalipsykologian kaltaisella alalla, josta ei valmistuta suoraan tietynlaiseen ammattiin, vaan työllistymismahdollisuudet ovat todella laajat. Tuntui hienolta tarjota oman tieteenalan näkökulmia yhteistyökumppaneiden haasteisiin ja saada positiivista palautetta ratkaisuista.

Ella Lautaniemi

Harjoittelijana oppiaineessa

Sosiaalipsykologian oppiaine Opettajien Akatemian jäsenen kotiyksikkönä palkkasi harjoittelijan avustamaan opetuksen kehittämistehtävissä. Merkinnässään harjoittelija käy läpi harjoittelunsa kulkua ja kevätkauden toimia.

Maaliskuussa alkanut harjoitteluni on edennyt vauhdilla. Harjoittelu on antanut upean mahdollisuuden opiskelijana nähdä opetusta ja yliopistohallintoa sisältäpäin. Opetuksen kehittäminen harjoittelun teemana on myös ollut erittäin motivoiva, sillä se koskee jokaista opiskelijaa.

Oppiaineen kotiyksikkökausi aloitettiin maaliskuun puolivälissä juhlistamalla Anna-Maija Pirttilä-Backmanin valintaa Opettajien akatemian jäseneksi. Tilaisuudessa esiteltiin Opettajien akatemian toimintaa ja suunniteltiin tulevan kauden tavoitteita. Keskustelu oli runsasta ja siihen osallistuivat sekä opetushenkilökunta että opiskelijat. Tilaisuus oli hyvä aloitus tulevalle kaudelle sillä sekä opettajat että opiskelijat ovat halukkaita kehittämään opetusta.

Opiskelijoita edustanut Statuksen hallitus esitti kehittämisehdotuksena konkretian ja vuorovaikutuksellisuuden lisäämistä opetuksessa sekä toiminnallisia kursseja esimerkiksi projektikurssien muodossa.
Opiskelijoita edustanut Statuksen hallitus esitti kehittämisehdotuksena konkretian ja vuorovaikutuksellisuuden lisäämistä opetuksessa sekä toiminnallisia kursseja esimerkiksi projektikurssien muodossa.

Harjoittelun kannalta tuli arvokas oppi siitä, että tapahtumapäivän järjestelyitä ei voi aloittaa koskaan liian aikaisin. Tunnelma oli toisaalta erittäin kotoisa, kun kaikki vieraat pääsivät auttamaan kuohuviinilasien koonnissa, kakkujen asettelussa ja tarjoilussa.

Välittömästi avajaistilaisuudesta käyntiin lähtenyt hanke oli gradupaja, jossa perinteisten seminaarien rinnalla pyritään tukemaan opiskelijoita gradunteossa vertaisryhmän ja työnohjauksellisen otteen avulla. Gradupaja tarjoaa samalla opiskelijoille mahdollisuuden saada kokemusta työnohjauksellisesta otteesta, jota hyödynnetään työelämässä. Mielenkiintoista on myös se, että kandivaiheen opiskelijat ovat olleet kiinnostuneita gradupajasta, mikä osoittaa sen, että graduista on tarve käydä keskustelua jo ennen maisteriopintoja.

Oppiaine organisoi ekskursion Valokuvataiteen museoon. Ekskursiolla tutustuttiin Kolmanteen Polveen -näyttelyyn ja pyrittiin pohtimaan, kuinka valokuvaa pystyy tutkimaan poikkitieteellisesti. Sosiaalipsykologian lisäksi poliittinen historia ja viestintä osallistuivat myös. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada tiedekunnan opetusohjelmaan monitieteistä visuaalisen analyysin opetusta.
Oppiaine organisoi ekskursion Valokuvataiteen museoon. Ekskursiolla tutustuttiin Kolmanteen Polveen -näyttelyyn ja pyrittiin pohtimaan, kuinka valokuvaa pystyy tutkimaan poikkitieteellisesti. Sosiaalipsykologian lisäksi poliittinen historia ja viestintä osallistuivat myös. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada tiedekunnan opetusohjelmaan monitieteistä visuaalisen analyysin opetusta.

Oppiaine pyrkii parantamaan tiedotusta sen eri ulkomaan vaihtokohteista, koska opiskelijavaihtoon lähteneiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Oppiaine onkin sopinut ainejärjestön kanssa materiaalin tuottamisesta sosiaalipsykologian vaihto-opiskelijoista ja heidän vaihtovuosikokemuksistaan.

Toimikaudella oppiaine on tutustunut myös Tieteen Termipankki -hankkeeseen. Kyseessä on monitieteinen termihanke, jossa tutkijat ja asiantuntijat tuottavat tietoa Wiki-alustalle. Sivuston tarkoituksena on esitellä ja määritellä tieteenalan keskeisiä käsitteitä suomeksi ja toimia keskusteluareenana termeistä käytävälle keskustelulle. Oppiaine kerää kokemuksia hankkeesta tavoitteenaan vakiinnuttaa termityö osaksi toimintaansa.

Etenkin biologit ja oikeustieteilijät ovat hyödyntäneet sivustoa. Tällä hetkellä haetuimpia sosiaalipsykologisia termejä ovat kontaktihypoteesi ja machiavellismi.
Etenkin biologit ja oikeustieteilijät ovat hyödyntäneet sivustoa. Tällä hetkellä haetuimpia sosiaalipsykologisia termejä ovat kontaktihypoteesi ja machiavellismi.

Sivusto palvelee tiedeyhteisöä, opiskelijoita ja sekä kansalaisia laajemmin. Opiskelijoiden kannalta tarjoaa tärkeä työkalun kirjallisuuden lukemisen ja kirjoittamisen avuksi. Edellinen oppiaineen sanastohanke on jo vuodelta 1996, jolloin silloisen johdantokurssikirjan vaikeahkoa sanastoa käännettiin suomeksi.

Harjoittelussani eniten on työllistänyt työhönsijoittumiselvitys. Selvityksen tarkoituksena on tarjota tietoa, minkälaisiin työtehtäviin sosiaalipsykologit työllistyvät ja minkälaisia valmiuksia heidän koulutuksensa antaa työelämään. Aikaisempi työhönsijoittumisselvitys on jo vuodelta 2008, milloin vastaajajoukkona oli vuosina 2002–2006 valmistuneet. Selvitys tarjoaa tietoa sosiaalipsykologian opiskelijoille, opiskelusta kiinnostuneille ja jo työelämässä oleville. Lisäksi oppiaineelle valmistuneiden kokemukset heidän koulutuksestaan antavat olennaista tietoa opetuksen kehittämistä varten. Selvityksen aineistonkeruu päättyi toukokuun lopussa ja tuloksista tullaan raportoimaan myöhemmin oppiaineen sivuilla ja tässä blogissa. Tuloksia esitellään myös uusille opiskelijoille oppiaineen tervetulo-tilaisuudessa.

Selvityksen lisäksi Statuksen opintovastaavan kanssa olemme pohtineet, kuinka oppiaine pystyisi paremmin auttamaan opiskelijoita lukuvuosittaisen 55 opintopistetavoitteen saavuttamisessa. Keskustelujen pohjalta muodostui ehdotus, jonka keskeisenä ajatuksena on monipuolistaa kurssinsuorittamismahdollisuuksia. Ehdotetuista toimista oppiaine muun muassa kokeilee tenttiakvaariota.

Oppiaineessa on myös harjoittelukauden aikana tultu aiempaa tietoisemmaksi projektikursseista ja niiden tarjoamista monipuolisista mahdollisuuksista. Opettajien Akatemian rahoituksella oppiaineessa toteutetaan myös yksi kokonaan uusi projektikurssi alkavana lukuvuonna. Tämä uusi työskentelymuoto etsii paikkaansa oppiaineen opetusohjelmassa.

Harjoittelun myötä olen nähnyt, että Helsingin yliopisto suhtautuu vakavasti opetuksen kehittämiseen ja panostaa tähän. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on Opettajien akatemia. Yliopiston toisena päätehtävänä opetus koskee koko organisaatiota, minkä vuoksi opetuksen kehittäminen on iso ja haastava tehtävä, joka ei pääty koskaan. Mielestäni tämä on haaste, johon yliopisto pystyy vastaamaan. Lyhyen harjoitteluni aikana olen päässyt osallistumaan lukuisiin seminaareihin ja koulutuksiin, joissa opetushenkilökunta on jakanut tietotaitoaan toisilleen.

Harjoittelu vahvisti entisestään käsitystä siitä, että opetuksen kehittämisessä on tärkeätä kuunnella opiskelijoita, sillä hehän vastaavat oppimisesta. Yliopiston opetusfilosofian mukaisesti opetuksen tavoitteena on oppiminen, joka muuttaa oppijansa tapaa hahmottaa todellisuutta ja toimia siinä. Laadukas opetus inspiroi opiskelijaa ja edesauttaa opitun ottamista omakseen.

Antero Salminen

Tavoitteena opetuksen kehittäminen

Tervetuloa Sosiaalipsykologian oppiaineen Opettajien Akatemia-kauden sivuille!

Sosiaalipsykologian oppiainevastaava, professori Anna-Maija Pirttilä-Backman valittiin Helsingin yliopiston Opettajien akatemiaan joulukuussa 2014. Sosiaalipsykologian oppiaine sai valinnan myötä kotiyksikkörahoitusta opetuksen kehittämiseen vuosiksi 2015 ja 2016. Sivuston tarkoituksena on koota ylös, kuinka opetusta on kehitetty oppiaineessa kotiyksikkökauden aikana.