Koordinaattorit:
Noora Järnefelt, Eläketurvakeskus
noora.jarnefelt@etk.fi
Pirjo Saari, Mela
pirjo.saari@mela.fi
Torstai 22.10. klo 15.00-17.30 Unioninkatu 40 sali 7
Olli Kangas & Azhar M. Hussain: Is the old trick better than a sack-full of new ones?
Kati Ahonen & Risto Vaittinen: Eläkeikäisten kulutus Suomessa 1985-2012
Pirjo Nikander & Jari Luomanen: Kohti kaksitahtiSuomea?
Ilpo Airio, Olli Kangas, Karoliina Koskenvuo: Eläketurvan suunta: Eläketurvaan liittyvät mielipiteet ja asenteet –hanke-esittely
Tiina Ristikari: Lapsuuden olosuhteisiin liittyvät riskitekijät mielenterveysperustaiselle työkyvyttömyydelle vuonna 1987 syntyneillä
Perjantai 23.10. klo 10.00-12.00 Unioninkatu 40 sali 7
Karoliina Koskenvuo: Perhevapaiden vaikutus eläkkeeseen
Elina Ahola & Karoliina Koskenvuo: Perhe-eläkkeiden hyvinvointivaikutukset
Taina Leinonen et al: Health as a predictor of work exit among cohorts reaching retirement age before and after the statutory old-age pension reform conducted in Finland in 2005
Hanna Rinne et al: Merenkulkijoiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen 2001-2013
Eläketurva on keskeinen tarkasteltaessa yhteiskunnallisia eroja ja sosiaalipolitiikkaa. Eläkkeensaajia on Suomessa yli 1,5 miljoonaa henkilöä ja eläkkeellä ollaan keskimäärin 20 vuotta elinajasta, eläkkeitä maksettiin 27 miljardia euroa vuonna 2013, mikä oli 43 prosenttia sosiaalimenoista ja 14 prosenttia BKT:sta. Eläketurvaan liittyen eriarvoisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi toimeentulon, kulutuksen, eläkkeelle siirtymisen tai eläketurvan kattavuuden näkökulmasta.
Eläketurvan keskeisimmät tavoitteet liittyvät toimeentulon turvaamiseen ja eläkkeen riittävyyteen. Millaisina väestöryhmien väliset erot eläkeajan toimeentulossa ilmenevät ja millaista kehitystä tässä on havaittavissa yli ajan? Miten eläkeläisköyhyyden torjumisessa on onnistuttu ja millaiseen perspektiiviin Suomen eläkejärjestelmä asettuu eriarvoisuuden näkökulmasta kansainvälisessä vertailussa?
Eläketurvan erityispiirre on, että eläkeaikaisen toimeentulon erot heijastavat aikaisempien vuosikymmenten eroja yksilöiden ansaintamahdollisuuksissa. Työmarkkinoiden riskit kuten työttömyys koskettavat nykypäivänä useampaa kuin eläkejärjestelmän alkuvuosikymmeninä. Eriarvoisuutta eläkkeellä tuottaa myös lastenhoitotyön ja omaishoitotyön kasautuminen yhteiskunnallisessa työnjaossa naisille. Yrittäjien ja itsensätyöllistäjien eläkevakuuttaminen ei ole kaikilta osin kattavaa. Toimiiko eläkejärjestelmä toimeentuloeroja tasaavana mekanismina vai kasvaako eriarvoisuus eläkkeellä entisestään? Eläkkeelle siirtymisessä on merkittäviä eroja väestöryhmien kesken, esimerkiksi riskinä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle tai eläkkeelle siirtymisen iässä. Millaisia kehityssuuntia tässä on nähtävissä?
Eläketutkimuksen työryhmään toivotaan esityksiä esimerkiksi näistä aiheista, mutta myös muut eläkkeisiin liittyvät alustukset sopivat työryhmässä käsiteltäviksi. Sekä empiiriset että teoreettiset esitelmät ovat tervetulleita. Ryhmässä voi esitellä valmiiden tutkimusten ohella myös tutkimusten tai projektien suunnitelmia.