Koordinaattorit:
Teemu Kemppainen, tohtorikoulutettava, sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto
teemu.t.kemppainen@helsinki.fi
Mikko Weckroth, tohtorikoulutettava, geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto
mikko.weckroth@helsinki.fi
Torstai 22.10. klo 15.00–17.30 Unioninkatu 40, sali 26
Lotta Junnilainen: Kollektiivisen toiminnan esteet huono-osaisessa lähiössä
Jutta Juvenius. Pienimittakaavainen sosiaalinen sekoittaminen ja sen tuottama elinympäristö
Hannu Kytö: Asuinalueiden erilaistuminen pääkaupunkiseudulla
Hannu Piiroinen: Lähde mukaan! -hanke – Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle
Kaupungistumiseen on ilmiön alusta lähtien liittynyt huoli sosiaalisesta eriarvoisuuden määrästä, kehityksestä ja paikantumisesta. Osittain kyse on ollut sosiaalisen järjestyksen tematiikasta, jolloin pelkona on että sosiaalisesti ja alueellisesti kasaantuva huono-osaisuus synnyttäisi järjestykseen liittyviä ongelmia rauhattomuuden ja rikollisuuden mielessä. Toisaalta huolen taustalla on myös arvopohjainen näkemys siitä, minkälaiset yhteiskunnalliset erot ovat suotavia ja oikeutettuja. Tähän liittyen voidaan pohtia missä määrin paikkaan sidottu elinpiirien eriytyminen on ongelmallista yhteiskunnallisen koheesion näkökulmasta.
Kaupunki voi myös itsessäänkin tuottaa eroja ja eriarvoisuutta. On esitetty, että asuinalueella voisi olla itsenäinen vaikutus asukkaan terveyden tai sosioekonomisen kannalta, mikä jo hypoteesina liittää paikan kiinteäksi osaksi eriarvoisuuden tarkastelua. Toisaalta on nostettu esille globalisoituvien kaupunkialueiden rooli työmarkkinoita polarisoivana kenttänä, jossa työpaikkoja syntyy korkean osaamistason aloille mutta samalla myös matala-palkkaisille palvelualoille. Toisin sanoen kasvavat kaupunkialueet saattavat vahvistaa ja tekevät näkyväksi yhteiskunnallisia sosioekonomisia eroja.
Kilpailun käsite on keskeinen näkökulma kaupunkitilaan liittyvään eriarvoisuuteen. Kaupungit kilpailevat luovasta luokasta globaaleilla työmarkkinoilla ja paikallisemmin kilpaillaan hyvistä veronmaksajista saman kaupunkiseudun kuntien kesken. Mitä enemmän taloudellinen kehitys on innovaatioiden ja informaation varassa, sitä voimakkaammin kaupungin aktuaalinen ja potentiaalinen väestö jakautuu niihin, joita halutaan houkutella alueelle ja niihin, joista mieluiten haluttaisiin päästä eroon. Samalla kilpaillaankin siitä kenellä on oikeus mihinkin kaupunkitilan osaan. Kuka saa määrittää, mitkä normit ohjaavat käytöstä eri tiloissa? Kenellä on vara vaikuttaa? Kuka joutuu poistyönnetyksi? Esimerkiksi sopii jo istuimien suunnittelu: tietynlaisilla julkisten tilojen penkkien ratkaisuilla on tehty vaikeaksi vaikkapa nukkuminen kyseisellä penkillä, jolloin on suunnittelun keinoin määritetty suotava ja normaali kaupunkilaisen habitus kyseiseen tilaan. Urbaani eriarvoisuus ilmeneekin paitsi taloudellisten resurssien, myös vallan suhteen.
Työryhmään ovat tervetulleita kaikki esitykset jotka käsittelevät tavalla tai toisella kaupunkia ja eriarvoisuuden tematiikkaa: tervetulleita ovat teoreettiset ja empiiriset esitykset, laadulliset ja määrälliset lähestymistavat; niin tutkimussuunnitelmat, meneillä olevat projektit kuin valmiit tutkimuksetkin.