Kurssikerta numero 6 alkoi mukavalla reippailulla talvisessa säässä. Reippailun ideana oli itse kerätä sijaintitietoa, jonka pystyy siirtämään kartalle. Sijaintitiedon keräämiseen käytettiin Epicollect5-nimistä sovellusta, joka oli minulle jo entuudestaan tuttu Maantieteelliset kohteet lähiympäristössä -kurssilta. En kuitenkaan tiennyt, että sovellukseen merkityt kohteet voi siirtää oikealle kartalle ja näin tutkia kohteita ja kohteiden ominaisuuksia kartalla. Olikin mielenkiintoista oppia tämä seikka!
Itsenäistehtävä hasardeista
Kurssikerran itsenäistehtävänä oli puolestaan ladata internetistä hasardeihin liittyvää pistemuotoista tietoa ja luoda hasardien esiintymistä kuvaavia karttoja. Koska luonnonmaantiede ei ole ykkösjuttuni, päädyin tekemään tehtävän esimerkkinä annettua ideaa mukaillen. Latasin maanjäristystietokannasta kolme eri tiedostoa, jotka sisältävät tietoa aikavälillä 1.1.2000-22.2.2022 esiintyneistä yli 8 (kuva 1), 7 (kuva 2) ja 6 (kuva 3) richterin magnitudin maanjäristyksistä (event type: earthquakes). Lisäksi latasin tulivuoritietokannasta tiedoston, joka käsittää kaikki maapallon tuolivuoret.
Pelkät numerot eivät välttämättä aiheesta tietämättömälle kerro, miten richterin asteikko toimii. Asteikko perustuu kymmenkantaiseen logaritmiin. Kun magnitudi kasvaa yhdellä, niin maanliikkeen muutos on kymmenkertainen ja vapautuneen energian määrä nousee 32-kertaiseksi. Yli 8 richterin magnitudin maanjäristykset ovat asteikolla tuhoisimpia ja ne aiheuttavat tuhoa ja kuolemia hyvin laajalla alueella. Niitä tosin esiintyy keskimäärin alle kolme vuodessa. 7-7.9 richterin magnitudin maanjäristykset aiheuttavat vakavaa tuhoa sekä kuolemia laajalla alueella ja niitä esintyy keskimäärin 3-20 vuodessa. 6-6.9 richterin magnitudin maanjäristykset aiheuttavat puolestaan keskinkertaista tuhoa asutuilla alueilla ja niitä esiintyy keskimäärin 20-200 vuodessa. (Rafferty, 2020).
Ensimmäisessä kuvassa maanjäristyksiä esittäviä pisteitä on vain vähän, toisessa kuvassa niitä on selvästi enemmän ja kolmannessa kuvassa jo reilusti. Kuvat kertovat siitä, että kaikkein tuhoisimpia maanjäristyksiä esiintyy verrattain harvoin, mutta keskimääräistä tuhoa aiheuttavia puolestaan jo useampia vuodessa. Voisi siis todeta, että kuvat esittävät hyvin edellisen kappaleen faktatietoa.
Maanjäristysten ja tulivuorten esiintymisalueet
Tuhoa aiheuttavia maanjäristyksiä esiintyy eniten litosfäärilaattojen reunavyöhykkeillä, joissa litosfäärilaatat liikkuvat toisiinsa nähden. Litosfäärilaattojen reunavyöhykkeisiin liittyvät puolestaan tulivuoret, joita esiintyy etenkin laattojen alityöntö- sekä erkanemisvyöhykkeissä. Tulivuorenpurkakset voivat laattojen liikkeiden ohella aiheuttaa maanjäristyksiä. Maanjäristys- ja tulivuorikarttojen avulla voisikin havainnollistaa ja opettaa myös litosfäärilaattojen toimintaa ja niiden vaikutusta maanjäristysten ja tulivuorten esiintymiseen. Kun vertaa kuvaa 4, joka esittää litosfäärilaattoja ja niiden reunoja, kuviin 1-3, huomaa, että maanjäristyksiä ja tulivuoria on eniten litosfäärilaattojen reunavyöhykkeissä. Etenkin kuvasta 3 huomaa maanjäristysten esiintyvyyden olevan suurinta Tyynenmeren alueella: tätä litosfäärilaattoihin kytkeytyvää aluetta kutsutaankin Tyynenmeren tulirenkaaksi.
Tyynenmeren tulirenkaalla esiintyy myös suuri osa maapallon tulivuorenpurkauksista. Tämä on nähtävissä hyvin Janne Turusen (22.2.2022) tekemissä kuvissa, joissa Turunen havainnollistaa maanjäristysten ja tulivuorenpurkauksien esiintyvyyttä maapallolla. Turunen on onnistunut tekemään visuaalisesti onnistuneet, hyvin ilmiötä havainnollistavat ja selkeät kuvat!
Loppupohdintaa:
Itsenäistehtävän tekeminen oli mielestäni helppoa ja mukavaa. Internetistä ladatun datan tuonti QGIS:iin oli vaivatonta. Helppoutta lisäsi se, että tehtävässä riitti esittää data pistemuotoisena eli sille ei tarvinnut tehdä QGIS:issä mitään. Ainoa pohdituttava asia liittyy kuvien havainnollisuuteen, sillä tuottamissani kuvissa tulivuoret tuntuvat peittyvän maanjäristyspisteiden alle kuvissa 2 ja 3. Päädyin kuitenkin siihen lopputulokseen, että koska tehtävässä oli tarkoitus esittää kuvasarja, riittänee varmaan hyvin, että tulivuorten sijainnit hahmottuu selvästi kuvassa 1.
Onneksi on enää yksi kurssiviikko jäljellä!
Lähteet:
Rafferty, J. P. (2020). Richter scale. Encyclopedia Britannica. Haettu 23.2.2022 osoitteesta https://www.britannica.com/science/Richter-scale
Turunen, J. (22.2.2022). Lumimyrskyjä ja maanjäristyksiä. Geoinformatiikan mystiset menetelmät. Haettu 23.2.2022 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/
