Kategoriat
Uncategorized

Voihan pisteet ja ruudut

Neljännellä kurssiviikolla tavoitteena oli tutustua ruutu- ja rasterikarttoihin sekä pistemuotoiseen aineistoon. Viikon lähiopetuskerralla käytiin vaikka ja mitä uusia QGIS:in toiminnallisuuksia läpi. Kun joka viikolla käydään läpi liuta uusia toiminnallisuuksia, alkaa pikku hiljaa tuntua siltä, että miten minä nämä kaikki muistan, kun jokaisessa toiminnallisuudessa on miljoona kohtaa ja muistettavaa asiaa. Pitää varmaan vain toivoa sormet ristissä, että tulevaisuudessa pärjään niillä taidoilla, jotka ovat jotenkin onnistuneet tallentumaan aivojeni muistilokeroihin.

Pistemuotoinen aineisto on hyvin tarkkaa. Nimensä mukaisesti sitä voi kerätä pistemuotoisista kohteista, kuten väestöstä, rakennuksista tai luontohavainnoista. Käytännössä pisteaineistoa voi kerätä hyvin laajalti erilaisista kohteista – vain mielikuvitus on rajana. Pistemuotoista aineistoa voidaan esittää esimerkiksi pistekartalla: pistekartta on pistesymbolikartta, jossa pistemäisellä symbolilla esitetään kohteen sijainti ja laatueroasteikolla ilmoitettu ominaisuus (Sanastokeskus TSK, 2018).

Pistemuotoista aineistoa esitetään usein myös ruutukartalla. Ruutukartta on aluesymbolikartta, jonka alueet ovat tasakokoisia ruutuja valitussa koordinaattijärjestelmässä (Sanastokeskus TSK, 2018). Käytännössä pistemuotoista aineistoa voidaan esittää ruutukartalla esimerkiksi niin, että lasketaan yhteen tiettyä muuttujaa esittävän pisteiden määrä tietyssä ruudussa ja saatuja lukemia voidaan esittää koropleettikartan tavoin.

Ruotsinkielinen väestö ruutukartalla

Kurssin alkukerroilla tuli tehtyä muutama koropleettikartta, ja koska tällöin käytössä ei ollut ruutukarttaa vaan muuttujien määriä esitettiin erikokoisilla alueilla, oli tällöin tärkeää muistaa esittää muuttujia suhteututetuilla luvuilla. Ruutukartalla muuttujien esittäminen osuuksina ei ole välttämätöntä, sillä alueet ovat samankokoisia. Ruutukarttaan voi kuitenkin syntyä suuriakin eroja riippuen siitä, käyttääkö suhteutettuja vai absoluuttisia lukuja, ja siitä, millainen muuttuja on kyseessä. Tähän liittyen minua kiinnostikin selvittää, mitä eroja tai samanlaisuuksia ruutukartoissa on, kun esitetään ruotsinkielisten määriä absoluuttisilla arvoilla sekä suhteutettuna ruudun alueella asuvien määrään.

Kuva 1 havainnollistaa ruotsinkielisten osuuksia väestöstä ruuduittain. Karttaa tutkimalla voitanee sanoa, että mitään tiettyä ruotsinkielistä keskittymää ei pääkaupunkiseudulla ole. Vähiten ruotsinkielisiä asuu Koillis- ja Itä-Helsingissä sekä Länsi- ja Itä-Vantaalla. Tässä tapauksessa tulee kuitenkin huomioida, että jos ruudun alueella asuu vähän ihmisiä, esimerkiksi vaikka 10 ihmistä, jo muutama ruotsinkielinen nostaa osuutta verrattuna sellaiseen ruutuun, kuten Helsingin kantakaupungin alueelle osuvaan ruutuun, jossa asukasmäärä lasketaan tuhansissa.

Kuva 1. Ruotsinkielisten osuus (%) pääkaupunkiseudun väestöstä vuonna 2015.
Lähde: SeutuCD’15

Kuva 2 kuvaa ruotsinkielisen väestön määrää absoluuttisilla arvoilla. Jo ensisilmäyksellä näkee, että kartta on aivan erilainen verrattuna ensimmäisen kuvan karttaan. Oletettavasti kartasta huomaa, että eniten ruotsinkielisiä asuu Helsingin kantakaupungin alueella. Kauniaisissa on myös ruotsinkielisten keskittymä, samoin Matinkylä-Westend akselilla Espoossa sekä Vuosaaren alueella.

Kuva 2. Ruotsinkielinen väestö absoluuttisin arvoin esitettynä pääkaupunkiseudulla vuonna 2015.
Lähde: SeutuCD’15

Se, kumpi näistä kartoista on havainnollisempi ja parempi, riippuu siitä, mitä kartalla on tarkoitus viestiä. Halutaanko kartalla esittää, miten paljon ruotsinkielisiä alueella asuu suhteessa muuhun väestöön vai halutaanko esittää, missä päin pääkaupunkiseutua ruotsinkielinen väestö asuu?

Tuottamani kartat ovat selkeitä ja esittävät haluttua asiaa. Helpottaakseni karttojen lukemista lisäsin niihin suuralueiden rajat; tosin suuralueiden rajat tuskin ovat kaikille niin tuttuja, että suuralueet automaattisesti tunnistaisi kartalta. Esimerkiksi Janne Turunen on tehnyt samasta ilmiöstä kartan blogiinsa (Turunen, 9.2.2022) ja kartta on selkeästi havainnollisempi, sillä hän on ollut fiksu ja lisännyt kartalle suuralueiden rajojen lisäksi niiden nimet.

Korkeuskäyrien tutkimista

Kurssikerran kotitehtävänä oli tutkia ja vertailla korkeuskäyriä. Laadin QGIS:illä korkeusmallin perusteella korkeuskäyrät 5 metrin välein peruskarttalehdelle. Lisäksi latasin Maanmittauslaitoksen sivuilta Pornaisten kohdalle osuvan peruskarttalehden. Zoomasin karttoja pienemmälle alueelle, jotta eroja pystyy paremmin tarkastelemaan.

Kuva 3 esittää karttalehteä, johon piirsin korkeuskäyrät 5 metrin välein ja kuvassa 4 käytetty karttalehti on puolestaan Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri. Karttoja tutkimalla huomaa, että kartoissa on ero korkeuskäyrien tarkkuudessa. Maanmittauslaitoksen kartassa korkeuskäyriä on enemmän eli ne on siis tiheämmin ja tarkemmin merkattu.

Kuva 3. Korkeuskäyrät 5 metrin välein peruskarttalehdellä.
Kuva 4. Korkeuskäyrät Maanmittauslaitoksen sivuilta ladatussa peruskarttalehdessä. Lähde: https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta

 

Lähteet:

Sanastokeskus TSK (2018). Geoninformatiikan sanasto. 4. laitos. TSK 51.

Turunen, J. (9.2.2022). QGIS – ruutuja ja rasterikarttoja. Geoinformatiikan mystiset menetelmät. Haettu 9.2.2022 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/

Kirjoittanut Ronja Sonninen

Geography student at University of Helsinki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *