Suomen joet ja järvet valuma-alueittain

Reddit-käyttäjä fejetlenfej:n valuma-alue -karttojen inspiroimana (esim. tämä kartta Yhdysvaltain joista ja valuma-alueista) päätin toteuttaa samankaltaisen kartan Suomen vesistöistä hyödyntäen SYKE:n uomaverkostoaineistoa. Jokiaan paremmin Suomi tunnetaan kuitenkin paremmin järvistään, joten omaan karttaani päätin sisällyttää myös suurimmat järvet SYKE:n Vesimuodostumat -aineistosta.

Kartalla eri valuma-alueet on esitetty eri väreillä. Värit eivät siis varsinaisesti tarkoita mitään, vaan ainoastaan erottavat alueet toisistaan. Uomien paksuus riippuu niiden yläpuolisen valuma-alueen koosta, mutta paksuusluokittelun raja-arvot on valittu pelkästään visuaalisista syistä, eivätkä ne kuvasta välttämättä uoman todellista leveyttä.

Omasta mielestäni mielenkiintoisimpina kartalla erottuvat Suomen suuret vedenjakajat, kuten salpausselät etelässä, jotka erottavat Keski-Suomen suuret valuma-alueet ja etelärannikon pienemmät valuma-alueet. Toinen merkittävä vedenjakaja on lounas-koillissuuntainen Suomenselkä, joka erottaa Pohjanmaan Pohjanlahteen virtaavat joet edellä mainituista Keski-Suomen suurista valuma-alueista.

Näin montaa eri väriä käytettäessä voi olla vaikeaa saada kaikki värit erottumaan toisistaan riittävän hyvin. Tässä kartassa on käytetty pääasiassa QGIS:n “arpomia” värejä, mutta, niitä joutui viilaamaan melko paljon myös itse. Monesti kartografisiin sovelluksiin värejä valitessa on hyödyllistä käyttää esimerkiksi Color Brewer -palvelua, joka luo väripaletteja eri tarpeisiin valintojen mukaan. Palvelussa voi valita myös Colorblind safe -vaihtoehdon, jolloin väriskaalan pitäisi olla luettavissa myös henkilöille, jotka eivät erota punaista ja vihreää normaalisti. Tätä ominaisuutta kannattanee käyttää aina mahdollisuuksien mukaan, sillä punavihersokeus on yllättävän yleistä, mutta sitä ei tule välttämättä ajatelleeksi, jos ei itse kärsi siitä. Ongelmana Colorblind safe -vaihtoehdon käytössä on kuitenkin se, että sitä käyttämällä esimerkiksi tähän valuma-aluekarttaan ei saisi riittävästi eri värejä alueiden erottelemiseksi, sillä värien enimmäismäärä palvelun mukaan olisi neljä.

QGIS 3, maastopyöräilyä Hallainvuorella ja lento Saanan ympäri

QGIS 3

QGIS 3 Julkaistiin vuoden 2018 alussa, ja siirryinkin käyttämään sitä lähes heti julkaisun jälkeen, tosin välillä poiketen takaisin version 2.18 maailmaan erinäisistä käytännön ja teknisistä syistä johtuen. Esimerkiksi QGIS:lle keskeinen plugin-valikoima meni uusiksi päivityksessä, ja kesti jonkin aikaa, että pluginit päivitettiin tukemaan uutta versiota. Tosin 3.0 -version yhteydessä mainittiin, että se on “early adopter release”.

Nykyään käytössä on versio 3.4 LTR, eikä vanhaan 2.18 -versioon ole tarvinnut paljonkaan koskea. QGIS 3 toi mukanaan päällepäin näkyvimpänä muutoksena käyttöliittymän visuaalisen päivityksen, mutta myös liudan uusia ominaisuuksia; versioiden virallisessa dokumentaatiossa on melkoinen määrä luettavaa. Onneksi eri verkkosivuilla on tiiviimpiä yhteenvetoja tärkeimmistä ja merkittävistäkin muutoksista, jotka kuitenkin saattaisivat helposti jäädä huomaamatta, jos ohjelman käyttöä jatkaisi päivityksen jälkeen entiseen tapaan. Esim: GISGeographyn, Bird’s Eye View GIS:in, Lutra Consultingin ja Gaia Resourcesin sivuilla on listattu kirjoittajien suosikkiominaisuuksia uudessa versiossa.

3D-visualisointia uudessa ohjelmassa

Olin jo pidempään pähkäillyt Viikin lähimetsässä ajamieni maastopyöräilyreittieni  visualisointia, mutta uudesta 3D-ominaisuudesta luettuani päätin ottaa kyseisen työkalun haltuun hyödyntämällä sitä projektissani.

Latasin reittini urheilupalvelu Stravasta oman profiilini kautta, rajaten haun maastopyöräilylenkkeihin esim. “MTB”- ja “XC”-hakusanoilla ja rajaamalla aikaikkunan viimeiseen pariin vuoteen, jotka olen Viikissä asunut. QGIS:ssä rajasin tutkimusalueen (musta ohut katkoviiva videolla) ja katkaisin reiteistä alueen ulkopuolelle jäävät osat pois. Tämän jälkeen esitin reittipisteet heat map -muodossa ja lisäsin taustalle MML:n 2 m korkeusmallista johdetun vinovalovarjosteen metsäisen vihreällä värillä höystettynä.

Vaikka sekä maastopyöräilyn englanninkielisessä nimessä “Mountain biking” että kyseisen kalliomuodostuma Hallainvuoren nimessä on sana vuori, ihan oikeita vuoria harvemmin sisältyy suomalaiseen maastopyöräilyyn. Siispä jotta korkeuserot erottuisivat paremmin, ne on 3D-mallissa esitetty kaksinkertaisena. 3D-animaation loin QGIS:in 3D view -näkymässä, ruutu on videoitu Open Broadcaster Softwarella ja video muokattu Shotcut -ohjelmalla. Kaikki ovat ilmaisia avoimen lähdekoodin ohjelmia, joita voin tämän kokeilun perusteella suositella. Suurena apuna uusien 3D-työkalujen käytössä oli tämä Lutra Consultingin blogikirjoitus: Working with QGIS 3D – Part 1.

Pyöräily-video on katsottavissa myös Youtuben kautta.

Jotta sain luotua reiteistä heat mapin, joka kuvastaa ilmiön tiheyttä (tässä tapauksessa pyöräilyä), esitin reitit (reitti)pisteinä viivamuotoisen aineiston sijaan. Koska urheilukelloni tallentaa sijainnin 1 s välein, reittipisteitäkin on luonnollisesti sekunnin välein. Tämä tarkoittaa sitä, että kartalla korostuvat turhan paljon kohdat, joissa olen viettänyt taukoa paikoillani. Tästä huolimatta omat suosikkipätkäni erottuvat melko selvästi videolla, mikä oli tarkoituskin. Pientä hiottavaa ja korjattavaa tuntuu aina löytyvän, mutta jossakin vaiheessa on syytä myös lopettaa ja ihailla lopputulosta.

Lyhyesti vielä Saanasta

Kesän ensimmäisiä auringonlaskuja Kilpisjärvellä 1.8.2015. Kuva otettu klo 00:52, f/22, 13 sek valotusaika.

Halusin kokeilla 3D-visualisointia vielä kohteella, jossa on enemmänkin kuin 50 metriä korkeuseroa, jotta työkalu pääsisi kunnolla oikeuksiinsa. Suosin kuitenkin kotimaista ja valitsin kohteeksi Saana-tunturin Enontekiössä, jota olen käynyt muutaman kerran ihastelemassa ja valokuvaamassa paikan päälläkin. Latasin alueen korkeusmallin ja ortokuvat Paituli-latauspalvelusta, jonka jälkeen toistin samankaltaiset animoinnit, videoinnin ja videon muokkauksen, kuin maastopyöräilyn tapauksessakin.

Saana-video on katsottavissa myös Youtuben kautta.

Lopuksi vielä talvisia maastopyöräilytunnelmia Hallainvuorelta:

 

Innovaatiokilpailu

Ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa päästiin jokseenkin käytännönläheisempiin töihin, kun projektityökurssilla tehtävänä oli suunnitella erilaisia innovatiivisia ratkaisuja Vantaan Myyrmäen alueelle. Kurssilla ryhmät kilpailivat keskenään innovaatiokilpailussa, jonka tuomareina toimi kurssin opettajien lisäksi Vantaan kaupungin työntekijöitä. Ryhmätyöt esiteltiin lisäksi Tilapioneerit-kurssin M.Y. Fest -kaupunki-tapahtumassa Myyrmäessä.

Ryhmät olivat n. 20 opiskelijan kokoisia, ja toimin ryhmässämme osana ryhmän yhteistyötä hallinnoivaa ja työn kokoavaa koordinaattorirymää. Koordinaattoriryhmässä sain vastuulleni karttaesityksien luomisen (pl. posterin kartta) ja alla olevan tyylisiä karttojani onkin ryhmämme raportissa useita. Lisäksi olin M.Y. Festissä esittelemässä kolmen muun ryhmäläisen kanssa ryhmämme ideoita alueen asukkaille, kanssaopiskelijoille, opettajille ja muille kuulijoille.

Kilpailussa voitokkaan ryhmämme (Green Team) ja kaikkien muiden ryhmien posterit ja raportit ovat nähtävissä Tilapioneerien sivuilla.

Geomorfologinen karttatulkinta

Opiskelujen ensimmäisen vuoden lopussa, maantieteen menetelmät -kurssilla tehtiin geomorfologinen karttatulkinta vapaavalintaiselta alueelta. Valitsin alueen seudulta, jota olin aiemmissakin kurssitöissäni käsitellyt.

Geomorfologisessa karttatulkinnassa eritellään kartalle maastonmuotojen (korkokuvan) pääasiallinen syntytapa, tässä tapauksessa eriteltynä on kallioperän muotojen hallitsema polygeneettinen korkokuva, jäätikön ja jäätikköjokien synnyttämät glasigeeninen ja -fluviaalinen korkokuva, sekä biogeeninen korkokuva eli suot. Lisäksi tarkemmin eritellään erilaisia muodostumia, joiden avulla korkokuvan pääasiallinen tyyppi voidaan usein myös tunnistaa: esimerkiksi harjut ovat glasifluviaalista syntyperää.

Kuva avautuu suurempana klikkaamalla sitä.

Geomorfologinen karttatulkinta siis on todellakin olemassa olevien karttojen tulkintaa, eli mitään takeita kartalla näkyvän tiedon oikeellisuudesta ei ole, vaan sisältö perustuu omiin arvioihini ja tiedonhakuuni. Eri muodostumien tunnistamista harjoiteltiin kartalta ennen työn tekemistä, mutta vaikka monien esimerkkikohteiden tulkinta oli melko selkeää – sen vuoksi ne ovat kai esimerkeiksi valittu – sekalaiselta karttalehdeltä muodostumien tunnistaminen onkin melkoisesti vaikeampaa. Tunnistamisen apuna käytinkin erilaisia aineistoja, kuten maaperäkarttoja ja tietoa eri muodostumien tyypillisistä esiintymispaikoista Suomessa.

 

Ihmistoiminta Outokummun alueella

Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin viimeisenä tehtävänä tein alla olevan kartan Outokummun alueesta MML:n maastotietokannan pohjalta.

Maastotietokanta sisältää vektorimuotoisena melko lailla samat elementit, kuin peruskartta – esimerkiksi nimistön, tiet, korkeuskäyrät, kalliot ja suot. Tarkastelualueeksi valitsin karttalehden P5311 Outokummun ja Kaavin alueelta, joka oli tarkastelussani aiemmallakin kurssilla ja saman karttalehden P5311B-osasta tein maantieteen menetelmät -kurssilla geomorfologisen karttatulkintanikin. Rajatakseni maastotietokannan kattavaa tietomäärää ja esitettäviä asioita, päätin esittää kartalla ihmistoiminnan alueella.

Kuva avautuu suurempana klikkaamalla sitä.

Ihmistoiminnan lisäksi kartalla näkyvät alueen vesistöt ja haaleana taustana vinovalovarjoste. Vinovalovarjostetta varten latasin Paitulista alueen korkeusmallin (DEM), josta QGIS:n rasteri-työkaluilla saa luotua mm. korkeuskäyrät tai tässä tapauksessa rinnevarjostuksen. Korkeusvaihtelua halusin esittää kartalla, sillä ne selittävät osin ihmistoiminnan sijoittumista. Tiet on rakennettu monin paikoin suuria mäkiä vältellen ja peltoja ei tietenkään perusteta epätasaisimmalle kumpumoreenikentälle, jos parempiakin vaihtoehtoja on.

Kuten kunnan nimesti tai sen historiaa tunteva arvata saattaa, kaivokset ja muu teollisuus ovat melko suuressa osassa tarkasteltaessa Outokummun ihmistoimintaa. Keskustan tuntumassa vanha kaivos frisbeegolfratoineen sulautuu kartalla melko hyvin ympäristöönsä, mutta uudemman Vuonoksen kaivoksen altaat ja täyttömaakenttä valtaavat melkoisen alan taajaman koillispuolella. Alueelta löytyy myös melko runsaasti peltoa itä- ja kaakkoisosista, jossa maastonmuodot ovat tasaisempia. Tihein asutus on keskittynyt vanhan kaivoksen ympäristöön, tosin asutusta ja kesämökkejä löytyy myös muualta kartan alueelta.