Toisella kurssikerralla perehdyimme MapInfon muihin teemakarttoihin ja tuotimme päällekäisiä teemakarttoja. MapInfon kartoista tutustuimme pylväsdiagrammi-, ympyrädiagrammi-, graduated -, piste-, ja grid-karttoihin. Pylväsdiagrammikartassa kuvattavan ilmiön mittareina käytetään pylväsdiagrammeja, jotka voivat esittää joko absoluuttisia tai suhteellisia arvoja. Suhteelliset luvut ovat kuitenkin kuntien välillä käyttökelpoisempia, jotta pylväiden skaalaus toimisi mahdollisimman selkeällä tavalla. Ympyrädiagrammi on hyvin samantyyppinen, mutta ilmiön mittarina toimivat tällä kertaa piirakkadiagrammit. Graduated -teemakartta oli minulle hieman vieraampi käsite. Kyseisessä teemakartassa siis kuvataan absoluuttisia arvoja symbolikokojen avulla. Esimerkiksi syntyvyyden määrää kunnittain voisi kuvata lastenrattaat-symbolilla, jonka koko on verrannollinen ilmiön määrään. Pistekartta olikin jo vanha tuttu, jossa absoluuttisia arvoja kartalta kuvataan pisteillä, joille on määritetty arvo. Grid-kartta oli läpikäydyistä kartoista varmasti se minulle vierain. Kyseisen kartan avulla kuvattava ilmiö esitetään liukuväreillä. Myös kolmiulotteiset eli prismaattiset kartat olivat minulle uutta. Alueelliset erot kuvataan 3D mallilla.
Kurssikerralla saimme myös luettavaksemme Anna Leonowiczin artikkelin “Two-variable choropleth maps as a useful tool for visalization of geohraphical relationship”, joka käsitteli pitkälti samoja asioita, kuin mitä luennolla käytiin läpi. Visualisaation voimakasta merkitystä painotettiin. Artikkelissa käsiteltiin erityisesti kahden muuttujan esittämistä värien avulla. Yhdelle muuttujalle kannattaa artikkelin mukaan valita korkeintaan kolme luokkaa(yhteensä 9), ja tätä samaa menetelmää hyödynsin omassakin kartassa. Kolme luokkaa on kuitenkin hyvin vähän, mikä tarkoittaa sitä, että aineisto jakautuu isoihin luokkiin, eikä vaihtelua voida niin hyvin havaita. Täytyy siis ottaa huomioon, mitä haluaa tuoda kartalla esille. Leonowicz pohtii artikkelissa juuri näiden karttojen luotettavuutta sekä informaatiota, jonka kartat tarjoavat.
Ella Suhonen on blogissaan tuonut hyvin esille Leonowiczin näkökulmaa kahta muuttujaa käsittelevistä kartoista: “Kahden muuttujan esittäminen samalla kartalla voi siis parhaimmillaan antaa ymmärrettävän kuvan ilmiöiden välisitä suhteista ja täten nopeuttaa sekä helpottaa asioihin perehtymistä. Kahden muuttujan teemakartta voi siten sisältää paljon tietoa sekä herättää yleisesti ottaen suurempaa kiinnostusta esitettyjen ilmiöiden seuraamiseen verrattuna yhden muuttujan teemakarttaan.” Leonowiczin artikkeli tuo ilmi sen, kuinka paljon karttojen tulkitseminen vaatii tietoa ja kriittistä otetta. Kahden muuttujan suhteen kuvaaminen kartalla voi johtaa helposti myös harhaan, ja värien valinnalla, luokittelulla ja tilastotieteen tuntemisella on suuri merkitys. Korrelaatioiden tulkitseminen kartalta värien avulla ei olekaan niin helppoa, ja omassa kartassani suosinkin rasterikartan(transparent) hyödyntämistä värejä kuvaavan muuttujan lisäksi.
Kurssityönä oli tehdä kahta ilmiötä samanaikaisesti kuvaava päällekäinen koropleettikartta. Päädyin tekemään kuvassa 1 esitetyn kartan työssäkäyvien osuudesta sekä työpaikkojen osuudesta Pohjois-Suomessa. Päällekäinen koropleettikartta voi äkkiä näyttää sekavalta, jos kuvattava alue on hyvin laaja ja kattaa paljon pieniä osa-alueita. Esimerkiksi jos kyseisen kartan olisi tehnyt kaupungeittain koko Suomesta, kartta olisi ollut vaikeasti ymmärrettävä. Päällekäisten ilmiöiden kuvaamista helpottaa, jos toista ilmiötä kuvaa värien avulla ja toista ilmiötä joko yksittäisillä symboleilla tai esim. viivoitettuina (rasteri) alueina.
Kuva 1. Päällekäiset koropleettikartat Pohjois-Suomen työssäkäyvien määrästä sekä palvelutöiden määrästä(%).
Kuvasta 1 voidaan nähdä, ettei yhdessäkään Pohjois-Suomen kunnassa työllisyysaste ylitä prosenttiosuutta 63, muttei myöskään ole pienempi kuin 44,6%. Eniten työssäkäyviä on Inarissa, Muoniossa, Kittilässä, Rovaniemellä, Keminmaalla, Torniossa ja Iissä. Palvelualojen työpaikkojen määrä on puolestaan suurin Utsjoella, Inarissa, Muoniossa, Rovaniemellä, Kolarissa, Sallassa, Pelkosenniemessä sekä Kemijärvellä. Alueiden vertailu on hyvin mielenkiintoista. Voidaan havaita, että Rovaniemellä, Muoniossa ja Inarissa palvelualan työpaikkojen osuus ja työssäkäyvien osuus ovat korkeita. Suurissa kaupungeissa palvelualojen töitä tuntuu riittävän ja on paljon myös palveluja käyttäviä, työssäkäyviä ihmisiä. Puolestaan mm. Sallassa ja Utsjoelle palvelualan töitä riittäisi, mutta työntekijöistä on pula. Tietenkin tulee ottaa huomioon, että kyseessä on vain palvelualojen työpaikat, joten nämä kaksi muuttujaa eivät ole suoraan verrannollisia. Mielenkiintoista olisi myös tietää työikäisten määrä. Työssäkäyvien prosenttiosuutta voi arvioida tarkemmin, kun tietää lasten, opiskelijoiden ja eläkeläisten määrän kunnissa. Myös kaikkien työpaikkojen määrä olisi mielenkiintoinen tieto, jolloin on mahdollista verrata näitä muuttujia toisiinsa. Minua kiinnostaisi erityisesti kuntien välinen työpaikkojen virta, eli miten suuri osa väestöstä työskentelee toisella paikkakunnalla kuin mitä asuu: esimerkiksi, Sallassa palvelualojen töiden osuus on suuri, mutta työntekijöiden määrä on pieni, eli tuleeko viereisiltä kunnilta työvirtaa Sallaan palvelualojen töiden perässä. Pudasjärvellä ja Posiolla puolestaan palvelualan työpaikkojen osuus on pieni, kuin myös työssäkäyvien osuus. Selvästi suuremmilla paikkakunnilla tilanne on parempi niin palvelujen kuin työllisyyden suhteen, mutta pienemmillä paikkakunnilla tilanne on heikompi.
Toinen kurssikerta ja taistelu MapInfon kanssa oli jo haastavampi. Kesti turhankin kauan miettiä, mitä ilmiöitä haluaa kuvata kartalla, ja seuraavaksi huomasi, kuinka vaikea on tulkita karttaa, kun kaksi ilmiötä eivät ole mitenkään suoranaisesti verrannollisia. Päällekäinen koropleettikartta on kyllä hyvä tapa kuvata useampaa ilmiötä, mutta ehken kuitenkaan käyttäisi karttaa useamman kuin kahden ilmiön kuvaamiseen. Selvästi ajatukset kurssitehtävästi kulkivat samoilla linjoilla, kuin mitä Mai Allo blogissaan pohtii: “Työ oli kaikkea muuta kuin helppoa. Se tuntui samalta kuin yrittäisi avata säilyketölkkiä paljain käsin päällä seisten ja samaan aikaan osoittaen, että ympyrässä on neljä kulmaa.” Haasteita riittää!
Lähteet:
Leonowicz, A. (2006). Two variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42:1, 33–38.
Kunnat 2011. Kurssiaineisto.
Viittaukset:
Ella Suhonen: Paikkatietoa ja kartografiaa <https://blogs.helsinki.fi/ellasuho/2013/02/02/paallekkaiset-teemakartat/> (10.03.2013)
Mai Allo: Main mantsablogi: <https://blogs.helsinki.fi/maiallo/2013/01/31/kun-kaksi-teemaa-kohtaavat-kartalla/> (10.03.2013)