Kurssikerta 5: Kurssin kompastuskivi osuus

Kurssikerralla pääsimme tarkastelemaan Pornaisten keskustaa ja sitten vielä itsenäisesti käsiksi puskuroinnin saloihin. Puskuroinnilla voidaan mm.laskea, kuinka monta kohdetta on tietyn suuruisen säteen sisäpuolella. Sen käyttäminen ja niin edut kuin haitatkin pääsivät esille itsenäisten harkkatöiden parissa. Eli jälleen kerran pääsin uppoutumaan MapInfon karmivaan maailmaan ja taistelu sen kanssa sai jatkoa.

Pornaisten keskusta on minulle nyt sitten tuttu paikka, kun olen saanut piirrellä MapInfolla sen taloja ja teitä YKSI KERRALLAAN. Mietin aina, eikö tälle menetelmälle ole keksitty helpompaa suoritustapaa. Ja samalla sitä miettiessäni digitoin taloa toisen perään ja toivon, että pian olen valmis. Onneksi Pornainen on vain pieni paikkakunta. Jos digitoitavaksi annettaisikiin koko Helsinki tai vaikkapa sitten jopa New York, niin olisin jo varmaan repinyt kaikki hiukset päästäni.

Itsenäistehtävissä siirryimme hivenen tutummalle maaperälle, Vantaalle.  Haasteita riitti, mutta jotain tuloksiakin tuli: niiden oikeellisuus onkin sitten asia erikseen 😀 Tehtäviä oli aivan järjetön määrä, eikä neljä tuntia riittänyt alkuunkaan niiden tekemiseen. Ehkäpä meitä vähänä hitaampia suorittajia ei vain oteta huomioon kurssitehtäviä laadittaessa.

Hankaluuksia tuotti oikeastaan kaikki. Jouduin lähtemään kurssikerralta kesken ja tipahdin täysin kärryiltä. Bufferointi työkalun kanssa tappelin aivan tolkuttoman kauan. Etsin apua googlestakin välissä, kun kurssikerran neuvot eivät riittäneet. En tiedä milloin viimeksi olisin ollut niin kiukkuinen, kuin bufferointia tehdessä. Varmasti käytännöllinen työkalu tietyn säteen sisällä olevien asioiden mittaamiseen, mutta se, että selvisin sen käytöstä nipin napin edes tässä, osoittaa vain, ettei minulla ole edes halua miettiä mihin muuhun tätä työkalua voisi käyttää. Eikö siinä ole jo melko paljon eri käyttötarkoituksia, jos erilaisien asioiden määrää tietyn säteen sisällä mitataan?.. Jessica Järvinen paljasti blogissaan jumiutuneensa samaan ongelmaan kuin minäkin: “Bufferointi kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, mutta minun kanssani työkalu ei halunnut tehdä yhteistyötä. En tiedä mikä työkalussa oli ongelmana, mutta en meinannut millään saada bufferivyöhykkeessä näkymään haluttuja asioita. Ehkä onnistuin tekemään vyöhykkeet aina väärälle tasolle, jonka vuoksi asia ei onnistunut. Tästä päästäänkin hyvin seuraavaan harjoitusta ja ymmärrystä vaativaan asiaan, eli tasoihin, jotka MapInfossa ei ole läheskään niin loogisia kuin CorelDraw:ssa. Olisi hyvä nähdä tasoa klikkaamalla siinä sijaitsevat kohteet, mutta harmikseni tämä ei onnistu (ainakaan vielä näillä taidoilla).”.

MapInfon loogisuus jäi nyt jonnekin hakoteille. Lisäharjoitusta tarvitsisi kaiken suhteen vielä. Ehkä sitten, kun ohjelman käyttäminen on helppoa kuin heinänteko, sen käyttö voi oikeasti tarjota helppoja analyysivälineitä. Tällä hetkellä on selvää, etten turvautuisi MapInfon käyttöön tetoa analysoidessani kuin äärimmäisessä hädässä. Bufferointi työkalu on kieltämättä MapInfon olennaisempia analyysivälineitä. Tärkeitä käskyjä on uusien sarakkeiden luominen, datan uudelleenjärjestäminen ja tietenkin karttaesitysten teko. Pyry Poutasen sanoin, tämä kurssikerta nimenomaan vaati itsenäistä ajattelua ja paljon. Mutta juurikin sen vuoksi, tämä kurssikerta oli se kaikkein haastavin. On vaikea yrittää oppia uutta, kun jo vaaditaan uuden tiedon soveltamista ennen kuin sitä on edes ehditty oppia. Täytyy myös yhtyä Pyryn sanoihin siinä, että, jos Mapinfoa käyttäisi työssään, niin taatusti sen oppisi sujuvasti ja käyttö olisi mielekkäämpää ja nopeampaa. Nyt viiden kurssikerran jälkeen kaikki on vielä niin paljon hakusessa ja kurssi on osoittautunut hyvin työlääksi. Tosiasia on, ettei meistä monikaan tule MapInfoa jatkossa käyttämään, joten ahdistavaa on, että tuntuu kuinka paljon mapinfon ominaisuuksia meidän halutaan oppivan.

huh huh… ylpeänä haluan esitellä vielä tulokseni. Huomaan tässä vaiheessa itsekin, etteivät nämä tulokset ole se asian juju, vaan se miten paljon itse kukin näistä tuloksista on vaatinut työtä, kiroamista ja tuskaa. ja siinä ne nyt ovat! Jotain kai osasin minäkin 🙂

Tuloksia itsenäistehtävistä:

 

Asukasmäärä 2km sisällä Malmin lentoaseman kiitoradoista 53621
Asuakasmäärä 1km sisällä Malmin lentoaseman kiitoradoista 8330
Asukasmäärä 2km sisällä Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoradoista 9,933
Prosenttimäärä moni asuu Helsinki-Vantaan 65db melualueen sisällä 3.40%
Asukasmäärä Helsinki-Vantaan alueella vähintään 55db melualueen sisällä 11370
Käännetyn laskeutusmissuunnan jälkeen melualueen sisällä asuvat 12463
Asukasmäärä jotka asuvat 500m päässä juna-asemasta 80576
Prosenttimäärä alueen ihmisistä, jotka asuvat 500m päässä juna-asemasta 16.80%
15-64 vuotiaiden määrä niistä jotka asuvat 500m päässä juna-asemasta 57447
Prosenttimäärä alueen taajamissa asuvista. 86.43%
Kouluikäisiä, jotka asuvat aajamien ulkopuolelle 7536
Prosenttiosuus niistä koululaisista, jotka asuvat taajamien ulkopuolella 15.10%
Alueita, joissa asuu 10%, 20% tai 30% ulkomaalaisia 9

 

Uima-altaita pkseudulla 856
Asukkaita näissä taloissa yhteensä 12 687
Omakotitaloja 336
paritaloja 158
rivitaloja 114
kerrostaloja 186
Yhdessäkään uima-altaiden määrä ei ole enemmän kuin 1
Uima alllasrikkain alue länsi-Pakila (52 uima-allasta)
Lauttasaaressa 51

 

Viitteet:

Jessica Järvinen (3/2014): https://blogs.helsinki.fi/jessicaj/2014/02/21/kurssikerta-5-bufferointi-ja-uima-altaat/

Pyry Poutanen (3/2014): https://blogs.helsinki.fi/pyrypout/2014/02/10/kurssikerta-5-itsenaista-ajattelua/