Ankea maanantai aamu. PAK kurssi yllättää positiivisuudellaan ja aletaan käsittelemään Afrikan konflikteja. Leppoisa aihe siis totaalisen oppimismyllerryksen keskelle. Mutta mielenkiintoista kuitenkin. Kurssikerralla teemana oli tietokantojen tuominen kartta-aineistoon. Eli hyödynnettiin exceliä ja lisäiltiin ja päiviteltiin tietoja vanhojen tietokantojen sarakkeisiin. Ensin tehtiin yhdessä ja tämä tuntui vielä suhteellisen helpolta, kun sai vain naputella konetta opettajan perässä. Kartan avulla pystyttiin näkemään mahdollinen korrelaatio Afrikan konfliktialueiden, timanttikaivosten ja öljykenttien sijaintien suhteen. Tässä tapauksessa korrelaatio todennäköisesti on melko paikkansapitävää, mutta hyvähän se on muistaa, että joskus sattumanvaraiset asiat saattavat vaikuttaa korreloivan keskenään, kun ne esitetään karttaesityksissä.
Mitä voisi sitten selvittää, jos tietoa olisi vaikkapa Internet käyttäjistä, öljykenttien tuottavuudesta, konfliktien laajuudesta, konfliktien syttymisvuosista tai öljykenttien tai timanttikaivosten löytämisvuosista? Vahva hypoteesi olisi, että tuottavammat öljykentät korreloivat suoraan laajempiin konfliktialueisiin. Myös konfliktien syttymisvuodet seuraavat todennäköisesti timanttikaivosten ja/tai öljykenttien löytämisvuosia. Mutta mitä Internet käyttäjien määrä voisi kertoa? Internet viittaa osaltaan länsimaalaiseen kulttuuriin, tiedon tehokkaaseen kulkuun, ja sivistykseen. Voisi siten odottaa, että suurempi Internet käyttäjien määrä vähentää konflikteja tai ainakin pienentää niiden laajuutta.
Tulvaindeksikartta toikin sitten haastetta peliin tunnilla. Enää ei voinutkaan vain näpytellä opettajan johdolla perässä vaan pitikin osata soveltaa oppimaansa, ja tuottaa karttaesitys Suomen tulvaindeksiin ja järvisyyteen perustuen. Karttaan (kuva 1) valitsin värisävyjä ihan vain teemaa ajatellen. Suurempi tulvaindeksi viittaa tummempaan värisävyyn kuin pienempi tulvaindeksi ja järvisyys on kuvattu sinisillä pylväsdiagrammeilla.
Kuva 1. Tulvaindeksit ja järvisyysprosentit Suomessa.
Kartasta voi maallikon silmin havaita pienen järvisyysprosentin rannikolla ja suuren järvisyysprosentin sisämaassa. Päinvastainen tilanne on tulvaindeksien kanssa. Rannikolla tulvaindeksi on suuri ja sisämaassa pieni. Tätä selittää ainakin järvien toiminta vesivarastoina. Alueilla, joilla puolestaan on pienempiä vesialueita, kuten jokia, kertynyt vesi virtaa yli. Näin järvet tasaavat tulvia. Sisämaassa vaikuttaa toki myös soiden määrä sekä sateisuus. Rannikon tulvimisherkkyyteen saattaisi vaikuttaa myös jokien laskusuunta. Jessica pohtii blogissaan kuinka suurin osa rannikon joista virtaa luoteeseen, joka aiheuttaa keväisin ongelmia eriaikaisesta jään ja lumen sulamisesta. Noin pitkälle en ihan osannut itse ajatella. Erikoista on, miksi Lapissa tilanne on niin erilainen kuin muualla Suomessa. Lapissa on pieni järvisyysprosentti sekä tulvaindeksi. Ehkäpä syyt tähän selviävät tulevalla maastokurssilla.
Lähteet:
Jessica Järvinen (3/2014): https://blogs.helsinki.fi/jessicaj/2014/02/09/kurssikerta-3-data-afrikka-ja-valuma-alueet/