Viikko 4 – Ruutu- ja rasterikartat

Tällä viikolla käsiteltävät tietokantojen ja aineistojen suuruus aiheutti päänvaivaa sillä QGIS kaatui minulla muutamankin kerran ja taas alkoi muistamaan tallentamisen tärkeyden.

Tunnin ensimmäisenä aiheena oli ruutumatriisinteko pääkaupunkiseudun väestöstä, jonka avulla voi tarkastella jotain muuttujaa. Aineistona oli pistetietokanta ja kuten Iidakin mainitsi, pistetietokannoissa on tietoa pistemäisistä kohteista, kuten rakennuksista ja niissä asuvista ihmisistä. Vilma taas mainitsi blogissaan, ruutumatriisin etu on, että sen avulla pystyy tarkastelemaan absoluuttisia arvoja vertailukelpoisesti. Lukuja ei siis tarvitse suhteuttaa mihinkään esim. pinta-alaan. Toki silloin kun tarkastellaan vaikka väestöä niin täytyy pitää mielessä, että joillain alueilla asuu enemmän ihmisiä miksi myös jotain ilmiötä voi esiintyä määrällisesti enemmän. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että ilmiön olisi alueella yleisempi kuin muualla.

Päätin tehdä oman karttani 25 – 29 vuotiaiden osuudesta pääkaupunkiseudulla. (Kuva 1) Vaikka olisin voinut tehdä kartan käyttäen absoluuttisia arvoja, päätin lopulta, että suhteuttamalla heidän määränsä kaikkiin asukkaisiin ja laskemalla heidän prosentuaalisen määränsä, voi ehkä saada mielenkiintoisemman kartan. Päätin myös käyttää tunnillakin käytettyä 1000 x 1000 metristä ruudukkoa muutaman erilaisen ruutukoko kokeilun jälkeen sillä tällä tavoin sain enemmän pisteitä yhden ruudun sisään, joten prosentuaalinen vertailu on mielestäni mielekkäämpää. Näin jälkikäteen ajateltuna Iidan käyttämällä hyvin pienillä 250 x 250 metrisiä ruutuja sekä absoluuttisia arvoja käyttämällä, olisi voinut saada hyvinkin mielenkiintoisen ja ehkä myös käyttökelpoisemman kartan, mutta tälle mietinnälle minulla ei ole perusteluja.

Kuva 1. Kartta pääkaupunkiseudulla asuvien 25 -29 vuotiaiden suhteellisista osuuksista väestöstä esitettynä ruutumatriisissa, jossa ruudun koko on 1km2.

Ihmisryhmänä 25 -29 vuotiaat valikoituivat. Kriitisesti näin jälkikäteen tarkasteltuani karttaa huomaan, että vaaleimmalla värillä kuvatut ruudut uhkaavat sekoittua taustaan, joten astetta tummempi värivalinta helpottaisi kartan luettavuutta. Karttaa tarkastellessa huomaa ensimmäisenä pääkaupunkiseudun laidoilla olevat ruudut, joissa on huomattavan korkea osuus kyseisen ikäluokan edustajia, mutta tarkempi katsominen paljasti, että kyseisien ruutujen kodalle sijoittui vain yksi piste. Tästä syystä iso prosentuaalinen osuus on mitä luultavimmin vain sattumaa eikä tämä ole kartan esittämän tiedon analysoinnin kannalta hyvä asia. Sama ongelma tuli myös Eemilille tosin hänen kartassaan ongelma oli isompi, sillä hän käytti kartassa 500 x 500 metrin ruutuja. Hänen ratkaisunsa oli käyttää harvaan asutuilla alueilla suurempaa, 2000x2000m ruutukokoa säilyttäen silti tiheästi asuttujen alueiden yksityiskohtaisemman, pienen ruutukoon. Ratkaisu on hassuhkon näköinen yhdistelmä kartta enkä ole varma siitä, onko kartta yhtään sen käyttökelpoisempi kuin minun karttani. Eri ruutukoolla tehtyjen alueiden keskinäinen vertailu ei välttämättä sen avulla onnistu, mutta ratkaisu on sinänsä mielenkiintoinen.

Edellisen asian kun ottaa huomioon niin karttani on ihan luettavissa ja käyttökelpoinen. Kantakaupungissa Ikäryhmän osuus on yllättävän suuri, kun ottaa huomioon alueen hintatason ja sen ettei tämän ikäiset välttämättä ole työelämässä. Toisaalta tämä voi myös selittää asiaa, jos he asuvat opiskelija-asunnoissa ja saavat asumistukea. Muuten kartan välittämä informaatio on hyvin ennalta arvattavissa, sillä kartasta näkee selvästi, että 25-29 vuotiaat ovat keskittyneet ratojen varsille. Kauempana kantakaupungista, missä joukkoliikenneyhteydet eivät ole niin hyvät, ikäluokan prosentuaalinen osuus väestöstä on pienempi. Löysin myös Elinan tekemän kartan, jossa hän esitti myös 25-29 vuotiaiden sijoittumista, mutta toisin kuin minä hän käytti absoluuttisia arvoja. Suurpiirteisesti kartat näyttävät hyvin samankaltasisilta eli myös hänen kartassaan näkyy, että kantakaupunki ja ratojen varet ovat paikkoja, joissa asuu paljon 25 – 29 vuotiaita. Koska hänen karttansa ruutukoko on suunilleen sama, karttoja vertailemalla saa tarkemman kuvan siitä, missä 25 – 29 vuotiaat asuvat pääkaupukiseudulla.

Seuraavaksi tarkastelimme rasteri aineistoa Pornaisista keskittyen erityisesti rinnevalovarjostukseen sekä korkeuskäyriin. Itsenäisenä tehtävänä oli ladata Paitulista alueen korkeuskäyrät ja verrata niitä itse QGIS:ssä laatimiini korkeuskäyriin. Korkeuskäyriä tarkastellessa päällekkäin (Kuva 2) huomaa että korkeuskäyrät seuraavat samoja linjoja eroavat toisistaan yksityiskohdissa. QGIS:ssä tekemäni käyrät ovat paljon ”röpelöisemmät” ja ehkä tarkemman oloiset vaikkakin sitä on mahdotonta arvioida tällä aineistolla. Iina ehdotti blogissaan, että voisi johtua peruskarttalehden tarkoituksesta eli, koska peruskarttalehdellä pyritään antamaan yleiskuva alueesta, liian yksityiskohtaiset korkeuskäyrät heikentäisivät kartan luettavuutta ja informatiivisuutta.

Kuva 2. Kuvakaappaus Pornaisten itäpuolelta, jossa Maanmittauslaitoksen korkeuskäyräaineisto mustalla jonka päällä on QGIS:ssa luodut korkeuskäyrät punaisella. Korkeuskäyrät 5 metrin välein.

Lopuksi meillä oli tehtävänä piirtää Pornaisten karttapohjalle karttaelementtejä ja luoda niistä itse tietokantoja. Viivamaisena kohteena piti piirtää tiet ja talot taas merkittiin pistemäisinä kohteina. QGIS:tä huomasi, ettei kyseessä ole mikään Corel DRAW sillä käyttöliittymä ei ollut samalla tavalla helppokäyttöinen.

 

Lähteet:

Lehtonen, Iida. Blogi 4 – rasteriaineisto ja ruututietokannat.

https://blogs.helsinki.fi/lida/ (luettu 22.3.2019)

Kaukavuori, Vilma. Risuja ja ruutuja.

https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/ (luettu 22.3.2019)

Haapanen, Eemil, Kurssikerta 4 – Asukastietokantoja ja korkeuskäyriä.

https://blogs.helsinki.fi/hceemil/ (luettu 22.3.2019)

Rusanen, Iina. Ruututietokantoja ja rastereita.

https://blogs.helsinki.fi/iinarusa/2019/02/08/ruututietokantoja-ja-rastereita/ (luettu 22.3.2019)

Huhtinen, Elina. Viikko 4 – rasterikarttoja ja virheitä, joista toivottavasti oppii.

https://blogs.helsinki.fi/huhelina/2019/02/09/viikko-4-rasterikarttoja-ja-virheita-joista-toivottavasti-oppii/ (luettu 22.3.2019)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *