Viikko 7 – Oma työ

Tässä onkin tämän kurssin viimeinen postaus, jonka jälkeen tämä kurssi on ohi. Tämän viikon aiheena oli se, että aiheen sai keksiä itse. Nyt viimeistään pitää pystyä tällä kurssilla seisomaan omillaan sillä ohjeita, joista voisi luntata ei ollut. Kuten Laura asian sanoi: piti tuottaa omatoimisesti alusta loppuun jokin kartta tai karttasarja – olimme valmiita siihen tai emme (lue: emme) Aihe piti päättää ja aineistot hankkia omin neuvoin, missä olikin hiukan vaikeuksia, mutta lopulta kartat tulivat valmiiksi.

Suuren etsimisen ja miettimisen tuloksena päätin tehdä kolmen kartan karttasarjan aiheesta vesi ja sen riittävyys niin, että muuttujat esitetään sekä maailmanlaajuisella skaalalla että Euroopan mittakaavassa. Tämä johtui siitä, että näin minusta asiat sai parhaiten esitettyä ja täällä kerralla sai asiat tehdä kuten haluan.

Ensimmäisessä karttaparissa on esitetty merkittävät joet ja järvet. (Kuva 1)(Kuva 5) Kartan tekeminen ja kasaaminen olivat aika yksinkertaista ja minusta lopputulos on aika selkeä.

Seuraavassa karttaparissa olen esittänyt pitkän aikavälin vedenkulutuksen kestävyyttä niin, että erilaiset muuttujat kuten kuivat kaudet on otettu huomioon datassa. (Kuva 2)(Kuva 6).

Sama asia vielä suorana lainauksena datan tarjoajan sivuilta:

” Water depletion is a measure of the fraction of available renewable water consumptively used by human activities within a watershed. Our characterization of water depletion uses calculations from WaterGAP3 to assess long-term average annual consumed fraction of renewably available water, then integrates seasonal depletion and dry-year depletion, also based on WaterGAP3 calculations, with average annual depletion into a unified scale.”

Käyttämäni aineisto oli erilainen kuin mitä olen ennen käyttänyt sillä se oli jo valmiiksi jaoiteltu. Koin siis kauhun hetkiä, kun aineistoa ei suostunut näkymään ennen kuin vaihdoin Graduated valintaan Categorized asentoon.

Kolmantena karttaparina olen esittänyt viljelysmaan sijoittumisen. (Kuva 3)(Kuva 7) Aineistosta teki mielenkiintoisen että se on rasteri muodossa. Aluksi minun oli tarkoitus muuttaa kartan väritystä niin, että viljelty maa olisi kuvattu vihreällä värillä, mutta joka kerta kun menin mitään säätämään Style valikosta, koko kartta muuttui täysin käyttökelvottomaksi. Yritin vaikka mitä mutta lopulta jouduin tyytymään nykyiseen mustavalkoiseen versioon ja tämä on kyllä pettymys. En yksinkertaisesti vaan löytänyt oikeaa kohtaa, mistä asiaa olisi voinut säätää.

Kuva 1.Maailman merkittävät joet ja järvet.
Kuva 2. Maailman vedenkulutuksen kestävyys.
Kuva 3. Maailman viljelyala vuonna 2000.

Yhdessä näiden karttojen avulla pystyy miettimään osaltaan: mistä ihmiset saavat vetensä, kuinka kestävällä tasolla veden kulutus on ja missä maailmassa on viljelyä, joka tarvitsee usein huomattavia määriä vettä keinokasteluun.

Karttoja tutkimalla huomaa ainakin vedenkäyttö ei ole kestävää laajoilla alueilla Saharassa ja Lähi-idässä., joista myös suurilta alueilta joet. Yllättävää kyllä näyttää myös siltä, että Niilin alueella vedenkäytön kestävyys on todella huonolla tolalla ja alueen valtiot joutuvat luultavasti miettimään asialle voidaan tehdä tulevaisuudessa. Kiinnostava on myös Intian niemimaan tilanne, jossa viljelysmaata on suuri osa maasta, mikä on luonnollista, sillä alueella on paljon jokia. Kuitenkin näyttää siltä, ettei vedenkulutus ole kestävällä tasolla. Jos olisin vielä tehnyt yhden kartan, jossa olisi väestönkasvuennuste niin uskon, että tilanne voisi vaikuttaa entistäkin hälyttävämmältä, sillä suurempi väestö tarvitsee käyttöönsä yleensä lisää vettä. Lopuksi tein vielä yhdistelmä kartan johon lisäsin vielä merkittävimmät kaupungit. (Kuva 4)

Kuva 4. Maailman jokien, järvien sekä vedenkäytön kestävyysarvion lisäksi merkittävimmäät kaupungit.

Rasteria en saanut tähän mahdutettua, mutta muuten kartta on ihan onnistunut, tosin joet eivät kunnolla erotu muuten kuin vaaleimmalta pohjalta, mikä hämää hiukan. Kaupunkien sijainnit tuovat minusta lisäarvoa sillä siitä näkee, missä ihmiset asuvat ja sitäkautta missä on vedentarve on suurta esim. Siperiassa sille ei ole kova tarve. Vettä kulutetaan sillä, missä ihmiset asuvat, joten on luonnollista, että harvaanasutetuilla alueilla vedenkulutus on kestävällä tasolla. Ongelmallista on kartassa kuitenkin, että käytin epähuomiossa aineistoa, joka painotti pääkaupunkien esittämistä ja muutamia muita suuria kaupunkeja, vaikka ehkä tässä kartassa väkiluvultaan suurimmat kaupungit olisi ollut parempi.

Kuva 5. Euroopan merkittävät joet ja järvet.
Kuva 6. Euroopan vedenkäytön kestävyys.
Kuva 7. Euroopan viljelysmaa vuonna 2000.

Euroopan tasolla karttoja tarkastellessa huomaa, että vedenkäytön osalta suurimmat ongelmat ovat kuivimmilla alueilla Etelä-Euroopassa esim. Espanjassa ja Kreikassa. Niilin ympäristöä voi myös tarkastella tästä mittakaavasta tarkemmin. Huomaan esimerkiksi, että Niilin välittömässä läheisyydessä tilanne on kohtuullisen hyvä, mutta heti vähän kauempana tilanne on todella huono. Tällä tasolla katsottuna vuoristot erottuvat kartalta hyvin vaaleampina alueina ja myös Niilin delta erottuu mielenkiintoisesti.

On ollut rankat, mutta opettavaiset 7 viikkoa, mutta uskon hallitsevani QGIS:n käytön paljon paremmin kuin kurssin alkaessa. Tämä kurssi on minun osaltani valmis, mutta nyt QGIS:n tutustuttuani tapaamme ehkä myöhemmin uudestaan.

 

Lähteet:

Ahola, Laura. The final countdown.

https://blogs.helsinki.fi/lauahola/2019/03/07/the-final-countdown/ (luettu 24.3.2019)

http://www.earthstat.org/cropland-pasture-area-2000/

http://www.earthstat.org/water-depletion-watergap3-basins/

http://www.naturalearthdata.com/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *