Alphabetum – ensimmäinen luku

Blogin nimi juontaa juurensa väitöskirjani tutkimusaiheesta maisteri Mathias Linköpingiläisen suurteoksesta Alphabetum distinccionum, joka on eräänlainen sanakirjan ja viitehakuteoksen yhdistelmä. Latinan sana ”alphabetum” viittaa myös tapaan jäsentää erilaisia hakuteoksia aakkosellisesti. Tänä päivänä se saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta keskiajalla oli myös muita aikalaisten näkökulmasta loogisia tapoja jäsentää asioita, esimerkiksi toisiinsa liittyvien teemojen kautta. Tällainen temaattisesti jäsennetty kokonaisuus on vaikkapa Isidorus Sevillalaisen Etymologiae, jonka eri lukuja ovat muun muassa eläimet, matematiikka sekä kivet ja metallit. Aakkostaminen osoittautui kuitenkin erittäin käteväksi tavaksi erityisesti, kun kokoelmien koko kasvoi, ja myöhäiskeskiajalla se olikin yleisin tapa jäsentää tämän tyyppisiä teoksia. Tästä aiheesta lisää myöhemmin…

Tämän blogin tarkoituksena on sukeltaa väitöskirjani aineistoon ja tarkastella niitä teemoja, joita keskiaikainen tietosanakirja saattoi sisältää. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi eläimet, kasvit, anatomia, sairaudet, mineraalit ja luonnonilmiöt. Koska aineistoni on hajanaista ja hajonnutta (lue siitä enemmän Historia-blogista), ammennan tietoa myös muista teoksista ja kirjallisuudesta. Vaikka Mathiaksen Alphabetum on ennen kaikkea saarnan apuvälineeksi tehty teos, keskityn blogissa enemmän sen ”maalliseen” sisältöön.

Kiinnostavaa on, että sellainen teos kuin Alphabetum oli käytössä 1300-luvun Pohjolassa, joka tuohon aikaan oli oppineisuuden kannalta varsin syrjässä Euroopan keskuksista. Tieto siirtyi oppineiden mukana kuitenkin myös kristikunnan rajoille ja näin myös siellä voitiin saada tietoa vaikkapa sellaisesta eläimestä kuin leopardi tai ihmeellisestä mausteesta nimeltä kaneli. Tarkoitukseni on myös kirjoittaa väitöskirjan rajapinnoilta ja avata esimerkiksi sitä, millaisia erilaisia hakuteoksia keskiajan oppineilla oli käytössään ja miten tietoa jäsennettiin.

– Sanna