Aluksi tutustuimme QGIS-ohjelmaan, jota aiemmin olen käyttänyt yhdellä kurssilla. Tutustumisvaiheessa ei kuitenkaan tullut sen suurempia ongelmia vaan kaikki tuntui hyvin selkeiltä asioilta. Tehtävänä tälle kerralle oli annetun datan pohjalta laatia kartta, jossa tarkastellaan Itämerta ympäröivien maiden typpipäästöjä suhteessa toisiinsa (kuva 1).
Tehtävän avulla tutustuin QGIS-ohjelmiston useisiin uusiin puoliin, joita en aiemmin ollut käyttänyt. Ohjelmisto kokonaisuudessaan myös selkeytyi minulle ja ymmärrän nyt paremmin mihin kaikkeen sitä voi ylipäätään käyttää. Legendaa tehdessäni jotenkin yllätyin siitä, kuinka helppoa se tällä ohjelmistolla oli.
Kartasta (kuva 1) voi päätellä, että mitkä maat saastuttavat Itämerta eniten typpipäästöillään ja toisaalta mitkä maat vähemmän suhteessa saasteiden kokonaismäärään. Kartanteossa ei näin ole otettu huomioon esimerkiksi sitä, että eri mailla on erilainen yhteys Itämereen, esimerkiksi Venäjällä ja Ruotsilla rantaviivat Itämeren kanssa ovat hyvin eri kokoiset, joka voi vääristää tietyllä tapaa tilannetta. Toisaalta myös luokat ovat valittuja ja luokkavälit voisivat olla paljon erilaisetkin sen mukaan mitä kartan tekijä haluaa. Itse pyrin valitsemaan luokat mahdollisimman objektiivista kuvaa antaviksi, mutta sekään ei takaa objektiivista lopputulosta. Myös värit ovat kartan tekijän valittavissa, joten niitäkin muokkaamalla kartan saa antamaan hyvin erilaista vaikutelmaa. Itse pyrin kartan värien valinnassa siihen, että ne olisivat mahdollisimman intuitiiviset eli ettei karttaa lukeakseen tarvitsisi välttämättä katsoa legendaa. Kartan perusteella (kuva 1) voidaan päätellä, suurimmat sekä pienimmät saastuttajat, joten mielestäni kartta ajaa tehtävänsä tässä suhteessa hyvin.
Kuva 1: Itämeren typpipäästöjen lähteet maittain