Erilaisia teemakarttoja Afrikasta ja epäonnea valuma-alueiden kanssa

Kurssikerralla 3 tehtiin karttoja Afrikasta ja vesistöistä. Olin tuon kerran kurssilta pois sairastumisen takia, joten jouduin tekemään nämä täysin itsenäisesti jälkikäteen. Se osoittautui haasteelliseksi, sillä en aluksi löytänyt materiaaleja Afrikka-tehtävään, sitten vesistökarttojen materiaalit olivat jotenkin käyttökelvottomia, enkä osannut itse ratkaista asiaa. Sain lopulta tehtyä Afrikka-kartat, mutta valuma-aluemateriaalien ongelmaa en saanut selätettyä.

Kaiken tämän jälkeen oma tietokoneeni hajosi, ja raportin kirjoittaminen jäi, kun en ehtinyt koululle sitä tekemään muiden kurssien, tietokoneongelmien takia palautettavien töiden kasautumisen ja töiden takia. Liitän Afrikka-kartat tähän, vesistökarttoja (valuma-alueet jne) en valitettavasti saanut koskaan tehtyä, vaikka kysyin apua kurssikavereilta. Koska materiaalin tuottamisessa oli niin paljon suuria vastoinkäymisiä, en viitsi blogiin kirjoittaa siitä, miten tein kartat, vaan teen postauksen näkövinkkelistä, jossa olisin jatkokäyttämässä karttojani esimerkiksi oppimateriaalissa.

Afrikkakarttojen pohjalta mietin, millaisissa asiayhteyksissä voisin tuottamiani karttoja käyttää. Esimerkiksi luonnonvarojen, kuten öljyn, kaasun ja timanttien yhteyksista alueellisiin konflikteihin saisi hyviä pohdintatehtäviä. Karttojen lisäksi näihin voisi liittää esimerkiksi uutisartikkeleja, kuten tämän Zimbabwen timanttihuutokaupoista kertovan artikkelin Ylen arkistoista.

Kuva 1. Konfliktit sekä timantti-, öljy- ja kaasuesiintymät Afrikassa

Kuvan 1 karttaan yhdistin konfliktit valtioittain, sekä timanttilöydökset ja kaasu- ja öljyesiintymät. Mielestäni kartta on informatiivinen, mutta myös virhetulkintojen mahdollisuus on olemassa, sillä kaikki konfliktit eivät välttämättä liity luonnonvaroihin edes maissa, joissa on paljon vaikkapa öljyä. Tästä aiheesta saisi mielestäni loistavan tehtävän esimerkiksi lukiolaisille. Tehtävässä voisi pohtia eri uutisartikkelien, maantiteen tietämyksen ja oheisen kartan pohjalta syitä konfliktien sijoittumiseen Afrikassa ja lukumäärään eri valtioissa.

Toinen teema, jonka pohjalta tuotin karttoja, oli afrikkalaisten internetin käyttö ja Facebookin käytön yleisyys Afrikassa. Näistä kartoista voi vertailemalla havaita, miten toisissa maissa internetin käyttö on vähäistä, ja toisissa taas valtaosa väestöstä käyttää internettiä. Valtioissa, joissa internettiä käytetään paljon, on eroavaisuuksia siinä, kuinka paljon käytetään Facebookia. Mahdollinen tehtävä aiheesta voisi liittyä esimerkiksi näiden ilmiöiden taustojen pohdintaan.

Kuva 2. Internetin käytön yleisyys Afrikassa valtioittain
Kuva 3. Facebookin käyttäjien osuus väetöstä eri valtioissa Afrikassa.

Koska en yrityksestä huolimatta onnistunut tuottamaan valuma-aluekarttaa, tutustuin muiden tuottamiin materiaaleihin. Suosikikseni nousi Antti Nevalaisen (https://blogs.helsinki.fi/nean/) hyvin hauskasti pinkin sävyinen kartta, jonka toteutus oli mielestäni onnistunut ja ulkoasu kohtuullisen selkeä, mutta ehkä värien ansioista jotenkin erilainen ja mielenkiintoinen.Olisinpa osannut itse tehdä vastaavan!

Harmittaa, kun en itse osannut tuottaa edes alkeellisempaa versiota näistä kartoista, mutta minkäs teet. Kuuden tunnin yrittämisen jälkeen minun oli pakko tunnustaa itselleni, että vaikka kuinka kokeilen, en saa edes pohjatietoja auki QGISiin, joten tehtävän suorittaminen on omilla taidoillani mahdottomuus. Jos jotain kurssilla opin, se on taito selvitä eteenpäin pettymysten ja vastoinkäymisten suossa, ja oppia sietämään omaa riittämättömyyttäni. Ei minusta kartantekijää tule koskaan, se on varma, mutta olisihan se kiva, jos edes alkeellisimmat asiat osaisi tehdä itse kaiken tämän jälkeen…

Lähteet:

Nevalainen, Antti. Kurssiblogi nean https://blogs.helsinki.fi/nean/ (katsottu 1.4.2018)

Ylen uutisarkisto. https://yle.fi/uutiset/3-5612587 (katsottu 3.4.2018)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *