Tänä vuonna Stigma ry. täyttää arvokkaat 55 vuotta ja niitä tullaan juhlimastamaan yhtä arvokkain menoin. Vuosijuhlat ovat arvokas ja perinteikäs akateeminen pöytäjuhla. Koreat ulkoiset järjestelyt nostattavat mielen juhlatunnelmaan, mutta ei sovi myöskään unohtaa oikeata etikettiä.

Vuosijuhlan pukeutumisen määrittelee kutsukortissa ilmoitettu pukukoodi, joka on ”frakki / tumma puku ja akateemiset kunniamerkit”. Miehellä asun valinta siis on hyvinkin yksinkertaista, sillä mieluiten tällaisissa juhlissa käytetään frakkia. Frakki merkitsee naisella juhlapukua, joka on avonainen, koristeellinen ja erittäin juhlava. Tumman puvun parina nainen taas voi käyttää kapeampaa ja vähemmän avonaista iltapukua. Aina nainen ei kuitenkaan voi tietää, minkälaisen herrasmiehen saa pöytäseurakseen, joten joka tapauksessa nainen voi loistaa ja olla halutessaan mahdollisimman juhlava. Kaikki värit ja isot halkiot ovat sallittuja, niin kauan kun liikutaan säädyllisyyden rajoissa. Laukun, kengät ja korut voi valita vapaasti tyylinsä mukaisesti.

Juhlaillallinen on osa juhlien virallista osuutta. Vasta tällä pitkällä osuudella punnitaan herrasmiesten ja daamien todellinen kisakunto. Sikailua ei suvaita ja hyvät käytöstavat sekä seuralaisen ja muun pöytäseurueen huomioiminen ovat tärkeitä juhlien onnistumisen kannalta. Erityisesti mieheltä vaaditaan lipevän seuramiehen elkeitä ja tilannetajua. Naisen tulee omalla käytöksellään vain antaa miehelle mahdollisuus kohteliaisuuteen.

Pöytään saavuttaessa nimikortit osoittavat istumapaikat. Ensin kaikki esittäytyvät toisilleen, miehet seisaallaan. Kavaljeeri auttaa seuralaisensa istumaan ja istuu itse vasta sen jälkeen. Lauluvihkot ovat pöydissä valmiina, mutta viisainta on ottaa mukaan oma lauluvihko, jos sellaisen sattuu omistamaan. Jos alkuruoka on pöydässä valmiina, sen saa aloittaa vasta pääpöydän merkistä. Ehdottomasti tärkein sääntö on, että pöydästä ei saa nousta virallisten taukojen lisäksi ilman pakottavaa syytä. Jos jostain syystä kuitenkin pöydästä joutuu nousemaan, takaisin ei saa palata juhlapuheen tai ohjelman aikana. Puheiden aikana ei sovi myöskään syödä tai juoda, jollei sitten kohoteta maljaa puheen pitäjän kehotuksesta.

Olennaisena osana juhlaan kuuluvat akateemiset juomalaulut, jotka aloittaa aina laulunjohtaja. Laulunjohtaja myös ehdottaa pitkin iltaa tunnettuja lauluja, mutta hänelle voi myös tehdä lauluehdotuksia etukäteen. Laulaessa luonnollisesti laulun volyymi korvaa laadun, ja mahdollisimman suuri osallistuminen onkin toivottavaa. Jopa juomalaulujen lauluosuuttakin tärkeämpi osa on maljan kohottaminen. Malja kohotetaan ensin oman seuralaisen kanssa, (miehet oikealle, naiset vasemmalle) seuraavaksi toiselle puolelle, ja lopulta vastapäätä istuvan kanssa. On etiketin vastaista jättää malja nostamatta ja asianmukaisen juotavan loppuessa vesikin käy.

Pääruoka tarjoillaan pöytiin, ja ruokailun voi aloittaa kun koko seurue on saanut annoksensa. Poistuminen juhlasalista ei ole suotavaa ennen illan ensimmäistä juhlapuhetta. Näin illan juhlaosuus siis etenee loppuun asti tunnelman muuttuessa yhä juhlavammaksi, mutta samalla myös vapautuneemmaksi. Virallisen ohjelman jälkeen ovat jatkot, joilla on luvassa hilpeää tanssia ja laulua. Jatkojen jälkeen siirrytään sillikselle. Silliksellä ravitaan kehoa ja mieltä, jotta juhlimista voidaan tarpeen vaatiessa edelleen jatkaa. Juhliin ja niiden jälkeiseen toipumiseen siis voi kulua aikaa, juhlijasta riippuen, useita päiviä.