SoPopin yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan työelämäpäivä

Tarjolla tarinoita työelämästä

Sosiaalipoliittinen opiskelijajaosto SoPop! järjesti 12.2 työelämäpäivän, jonne viisi sosiaalipolitiikan asiantuntijaa eri aloilta oli kutsuttu esittelemään työnkuvaansa ja työuraansa. Stigman hallitus oli luonnollisesti paikalla keräämässä arvokasta tietoa ja tässä tekstissä raportoimme tapahtuman ohjelmasta, vierailijoista sekä kuumista uravinkeistä, jotka poimimme talteen tapahtumasta. Jokaiselta puhujan esityksestä esittelemme tiivistetyn version, jossa kuvailemme heidän työnsä piirteitä, vaatimuksia sekä jokaiselle puhujalle uniikkia teemaa, josta kukin puhuja eniten luennoitsi. Lopuksi vielä teemme tiivistelmän puhujien kokonaisviestistä yhteiskuntatieteilijöille, jotka eivät malta odottaa tilaisuuttaan päästä itsekin työelämään näiden puhujien vertaisiksi.

Jyri Liukko (Eläketurvakeskus, erikoistutkija)

Työnkuva: Tutkijan työssä ETK:lla tehdään paljon määrällistä tutkimusta, joskin osittain hyödynnetään myös laadullista tutkimustapaa. Aiheita tutkimukselle voivat olla esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen, työurien kehitys, eläketurvan riittävyys tai eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys. Vapaus valita oma tutkimuksenalansa on rajoitettua eli akateemista vapautta ei ole yhtä paljon kuin opiskellessa. Työ on melko itsenäistä, mutta se on samalla mielenkiintoista ja haastavaa. Tutkijan roolissa pitää opetella runsaasti uusia asioita kuten esimerkiksi Statan ja SAS:n käyttöä ja kyselylomakkeen tekemistä eli uusien asioiden opettelulta ei pääse pakoon tässäkään hommassa.
Mitä taitoja työ vaatii? Keskittymiskykyä, menetelmätaitoja, kirjoittamistaitoja, tutkimushankkeen koordinointia, yhteistyötaitoja, esitelmöintiä sekä opetus- ja mediataitoja. Menetelmätaitoja tarvitsee työssä paljon enemmän kuin mitä yliopistolla oppii, mutta työn ohessa taitoja myös karttuu tältä osin.
Mikä työssä on hyvää? Työssä yhdistyvät tutkijan ura sekä käytännön osaaminen, mikä on hyvä asia. Rahoitus on vakaata eli sitä ei tarvitse itse hakea, minkä lisäksi työntekijöistä pidetään hyvin huolta. Etenemismahdollisuudet ovat myös hyvät ja työssä on selkeä aikataulu ja tavoitteet.

Laura Kyntölä (Helsinkin kaupunki, maahanmuuton erityissuunnittelija)

Työnkuva: Helsingin kaupungin keskushallinnolla työssä tulee vastata poliitikkojen ja pormestarin kyselyihin. Työ on huomattavan itsenäistä, mutta siihen sisältyy myös paljon kokouksia sekä eri ihmisten tapaamisia. Työssä on käytössä tavallinen virkatyöaika. Koska maahanmuuton ja työllisyyden budjetti on suhteellisen korkea, tässä työssä pääsee toteuttamaan runsaasti nopeita ja innovatiivisia kokeiluja.
Mitä taitoja työ vaatii? Työssä pitää myös sietää byrokraattista turhautumista, sillä hierarkiat usein päätyvät ristiin; asiantuntijat ja poliitikot saattavat olla eri linjoilla tehtävistä uudistuksista, jolloin omaa näkemystään joutuu soveltamaan ristiriidan välttämiseksi. Lisäksi kirjoittamis- ja esiintymistaidot ovat välttämättömiä taitoja hallita. Monipuolinen kokemus on myös eduksi, sillä työssä kohtaa hyvin monipuolisista taustoista tulevia osaajia kuten esimerkiksi ekonomisteja, kasvatustieteilijöitä ja antropologeja.
Uravinkkejä: Tärkeätä on osata tuoda esiin omaa osaamistaan sekä persoonallisuuttaan. Jopa harrastuksetkin, vaikka eivät olisi hyödyllisiä työnkuvan kannalta, voivat auttaa esiintymään edukseen työnhakuprosessissa.

Anna-Maria Isola (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tutkimuspäällikkö)

Työnkuva: Työ on kivaa ja siinä saa toteuttaa itseään. Tutkimustyössä pääosin harjoitetaan laadullista tutkimusta, mutta määrällistäkin tutkimusta on päässyt tekemään. Työ tapahtuu viiden tutkijan tiimissä ja tutkimuksen kohteena ovat esimerkiksi taloudellisten resurssien vaikutus ihmisten osallistumisaktiivisuuteen.
Mitä taitoja työ vaatii? Työssä vaaditaan paljon rohkeutta ja sitä myös arvostetaan kovasti.
Rohkeutta hakea: Isolan hakiessa graduohjaajalta suositusta työhakemusta varten tämä suositteli Isolalle kolmen vuoden pituista tutkimusprojektia Suomen ja Venäjän syntyvyysretoriikasta, jonka hän otti vastaan. Vasta jälkeenpäin ilmeni, että tätä varten pitäisi opiskella Venäjän kieltä, jotta retorista analyysia voisi tehdä, minkä hän projektin aikana suoritti haastavuudesta huolimatta. Isolan mukaan “häröilyllä ja omalla aktiivisuudella voi olla yllättäviä seurauksia”, eli toisin sanottuna satunnaisten ja epämääräistenkin projektien kautta voi luoda verkostoja, jotka auttavat löytämään oman paikkansa työelämässä. THL:lle haettiin dosentin tasoista hakijaa, mutta Isola ylittikin itsensä tänne hakiessaan ja onnistui pääsemään mukaan, mikä osoittaa, että aktiivisuus ja sattumakin ovat osaltaan tärkeitä tekijöitä työnhaussa.

Anna Järvinen (Suomen sosiaali ja terveys ry, erityisasiantuntija)

Työnkuva: Työ on edunvalvontaa eli siihen kuuluu lobbausta heikoimpien puolesta. Varsinaista päivärytmiä ei ole, vaan työnkuva on vaihteleva. Tällä hetkellä keskeistä on tulevaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen sosiaaliturvan uudistamisen suhteen eli työhön kuuluu myös päätöksentekoon vaikuttamista hyvinkin suoraa kautta. Osallisuus päätöksenteon prosesseissa näkyy muun muassa lausuntopyyntöjen, valiokuntakuulemisten ja työryhmäjäsenyyksien muodossa. Tämän lisäksi työhön kuuluu viestinnällistä toimintaa eli esimerkiksi blogin kirjoittamista, jossa omaa asiantuntijuutta pääsee näyttämään lukijakunnalle.
Mitä taitoja työ vaatii? Opinnoista ei tähän tehtävään ole saatavilla suoraa substanssia, vaan työssä oppiminen sen sijaan nousee keskiöön. Työssä pitää kyetä sietämään epävarmuutta ja muutoksia, minkä lisäksi johtamistaidot ovat eduksi.
Miten päästä työelämään? Järviselle pääsy hänen omaan ammattiinsa tai jopa sosiaalipolitiikan piiriin oli hänen mukaansa sattumaa. Perheen tausta ei ollut kovin akateeminen, joten opintosuuntavalinnan kanssa oli hankaluuksia ja toisinaan tämän suhteen oli jopa täysin hukassa. Työura on samaten ollut katkonaista ja kokeellista. Äitiyslomat sekä harjoittelut monissa vähemmän mieleisissä paikoissa ovat pohjustaneet aikuiselämän suuntaa yllättävän pitkään ennen kuin oikea itselle mieleinen työpaikka löytyi. Silti kaikki tämä kokemus oli hyödyllistä ja auttoi eteenpäin kohti omaa mieluisinta työtä.

Lari Hokkanen (Demos Helsinki, konsultti)

Työnkuva: Demoksella tutkimustyö kohdistuu moneen eri suuntaan ja merkittävin yhdistävä tekijä näiden eri suuntauksien takana on yhteiskunnallisen muuttaminen parempaan suuntaan. Tiimit ovat itseohjautuvia ja työhön kuuluu yhtäältä paljon itsenäistä työntekoa sekä toisaalta runsaasti yhteispäätöksiä. Työ on erittäin hektistä ja vauhdikasta ja monesti ratkaisut hankkeisiin syntyvät yllätyksellisesti. Tehtävässä yhdistyvät hyvin teoria ja käytäntö.
Mitä taitoja työ vaatii? On tärkeää kyetä ymmärtämään eri yhteiskunnallisten sektorien toimintaa. Yhtäältä pitää olla tutkijan näkökulma, jossa korostuu näyttöön perustuva tieto, mutta toisaalta pitää ymmärtää spontaania start-up-henkistä ajattelua. Samaten pitää osata kyseenalaistaa itsensä. Kysymykset kuten “kuka hyötyy tästä?” tai “mitä hyötyä tästä on asiakkaalle?” ovat arkipäivää.
Uratarina: Siinä missä uratarinat usein ovat hienoja narratiiveja, realistisempi käsitys on, että matkan varrella on itketty ja epäonnistuttu useammankin kerran. Kaikkein tärkeintä on uskaltaa kokeilla uusia asioita, joskus jopa ihan vain läpällä. Tällöin voi oppia siitä, mistä pitää tai ei pidä ja saa hyödyllisiä kokemuksia. Pääsy nykyiseenkin asemaan oli monilta osin sattuman ja rohkean kokeilun seuraus. Ensimmäisen harjoittelupaikkansa Kehitysvammaliitolla Hokkanen sai ensin löytämällä tämän itseään kiinnostavan järjestön erinäisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen listalta ja spontaanisti lähettämällä tänne harjoittelupyynnön sekä näytteen yhdestä kurssityöstä. Tämä rohkea viesti onnisti ja tarjosi ensimmäisen harjoittelupaikan nuorelle, jolla ei ollut minkäänlaista aikaisempaa kokemusta omalta alalta. Samaten muutkin askeleet urapolulla ovat olleet sattuman ja rohkeuden siivittämiä, joskin oma aktiivisuus (esimerkiksi opiskelijajärjestöissä) ja osaaminen ovat eduksi.

Lopuksi

Tapahtuma oli erittäin antoisa siltä osin, että siinä pääsi tutustumaan muutamiin mahdollisiin urapolkuihin ja työnkuviin, jotka saattaisivat yhteiskuntatieteilijälle olla tulevaisuuden todellisuutta. Mieluisaa oli myös jokaisen puhujan lähestyttävyys, sillä kukin avoimesti kannusti osallistumaan keskusteluun ja jotkut jopa ehdottivat ottamaan yhteyttä mikäli kiinnostaisi saada lisää tietoa työpaikasta tai mahdollisista harjoittelutilaisuuksista. Puhujien urapoluissa oli myöskin huomattavan paljon samankaltaisia kehityssuuntia, vaikka kukin oli myös monilta osin yksilöllinen. Esiin korostuivat erityisesti koulutuksen ja harjoittelujaksojen hajanaisuus osalla puhujista; omaa unelma-ammattia ei alkuun meinannut millään löytyä useampaan vuoteen, vaan urapolku on kulkenut lukuisten mutkien ja epämieluistenkin töiden kautta ennen kuin oma ala on löytynyt. Paras tapa eteenpäin puhujien mukaan kuitenkin olisi olla rohkea ja spontaani, eli uskaltaa lähettää hakemuksia kiinnostavalta kuulostaviin paikkoihin ja unohtaa pelko siitä, että tämä tekisi itsensä naurunalaiseksi. Rohkeutta arvostetaan työmarkkinoilla ja tilaisuuksia ei kannata jättää käyttämättä.

Hyödyllisiä linkkejä:

Tapahtuman Facebook-sivu
SoPop! verkkosivusto
SoPop! Facebookissa
SoPop! Instagramissa

Kuvia tilaisuudesta:

  

Lisää kuvia SoPop! Instagram-sivulla

Uusi vuosi, uusi Stigma

Stigman uudenvuoden suunnitelmia!

Vuosi 2019 on lähtenyt käyntiin hyvään tahtiin ja samalla Stigman uusi hallitus on ehtinyt asettua taloksi uuteen rooliinsa. Edellisenä vuonna juhlistimme Stigman 60-vuotista taivalta ja nyt uudella hallituksella onkin edessään kysymys siitä, minne järjestömme tie vie seuraavaksi. Huolimatta siitä, että yliopiston opintorakenteen uudistuksen myötä fuksit eivät valitse yhteiskuntapolitiikkaa kuin vasta toisen opiskeluvuotensa loppupuolella, hallituksessamme on tänä vuonna kiitettävä määrä uusia opiskelijoita, mikä lupaa hyvää järjestötoimintamme jatkuvuudelle tulevaisuudessa. Opintorakenteen muuttuminen kuitenkin tarkoittaa sitä, että Stigman tulee myös joiltakin osin muuttua, jotta voisimme myös tulevinakin vuosina ylläpitää keskeistä rooliamme osana opiskelijayhteisöä sekä houkutella uusia opiskelijoita mukaan toimintaamme. Tämän vuoksi me nykyisen hallituksen edustajat haluammekin tehdä sitoumuksen opiskelijayhteisölle olla aktiivinen osa opiskelijoiden opintojen ulkopuolisia aktiviteetteja. Haluamme tarjota myös tuleville fukseille mahdollisuuden löytää vertaisiaan sekä saamaan tärkeää tietoa yhteiskuntapolitiikan antamista mahdollisuuksista silmällä pitäen omaa opintosuunnan valintaa varten turvallisessa ympäristössä.

Edistääksemme opiskelijoiden yhteisöllisyyden muodostumista olemme suunnitelleet muutamia erityistoimenpiteitä, joilla haluamme kehittää toimintaamme tämän vuoden aikana. Tässä kirjoituksessa esittelemme näistä toimista kaksi ensimmäistä: vuoden 2019 erikoisteeman sekä Stigman oman blogin. Tietenkin jäsenemme saavat odottaa myös muitakin yllätyksiä kuluvan vuoden aikana.

Stigman vuoden 2019 teema

Monille valtsikan opiskelijoille ilmastonmuutos on varmasti jo perinpohjaisesti tuttu aihe, mutta tämän teeman tärkeys on silti syytä tuoda esiin, sillä onhan kyseessä koko planeettamme monimuotoisuuden säilyttäminen. Me hallituslaiset olemme päättäneet, että yhteiskuntapoliittiset aiheet olisivat keskeisemmässä roolissa järjestömme toiminnassa, ja merkittävä keino tämän tavoitteen toteuttamiseksi on mielestämme toteuttaa runsaasti teematapahtumia tätä aihetta silmälläpitäen. Tämän vuoksi vuoden 2019 tapahtumissa kävijät saattavatkin huomata painotuksen ilmastoon ja ympäristöön liittyvissä aihepiireissä. Hallituksemme teemana on tänä vuonna ympäristö, ja tämä tulee osaltaan ohjaamaan tapahtumiemme luonnetta. Teeman mukaisesti hallituksemme jäsenet ovat jo nimenneet tämän vuoden ilmastotekonsa osana hallituksen esittelyjä. Tämän lisäksi tammikuussa juhlistamissamme kaudenavajaisissa osallistujat pääsivät myös listaamaan omat ideansa tekemäämme julisteeseen.

Kaudenavajaisten ilmastolupakset

Luonnollisesti tämä uudistus ei tarkoita, että teema määrittää kaikkea toimintaamme, vaan ylläpidämme teeman mukaista ohjelmaa perinteisemmän toimintamme ohella. Toivomme, että valitsemamme teemamme innostaa opiskelijoita liittymään mukaan tapahtumiimme sekä kantamaan kortensa kekoon omien ilmastotekojensa muodossa.

Yhpologinen teoria?

Toinen uudistus näin vuoden alkuun on Stigman uusi blogi, jonka ensimmäistä postausta luet juuri tällä hetkellä. Blogi sopivasti kantaa nimeä Yhpologinen Teoria erään erityisen hyvin mieleenpainuvan oppiaineemme kurssin mukaisesti. Opintopisteitä ei tällä kertaa ole ehkä tarjolla, ja tästä blogista suoriutuminen ei ole yhtä suuren työn ja tuskan takana, mutta sitäkin enemmän annamme lukijoillemme tiukkaa asiaa ja tilannekatsauksia toiminnastamme. Blogin yksi tarkoitus on palvella myös niitä opiskelijoita, jotka eivät syystä tai toisesta ole päässeet osallistumaan toimintaamme tai sitä vielä harkitsevat. Tästä esimerkkinä ekskursiot, joille ei aina valitettavasti ole mahdollista ottaa mukaan kaikkia halukkaita, minkä vuoksi pyrimme kertomaan tärkeimmät uravinkit ja tärpit bloggausten muodossa. Aikomuksemme tällä blogilla on tehdä säännöllisiä raportteja järjestämistämme tapahtumista sekä julkaista myös muita temaattisia kirjoituksia, jotta myös opiskelijoilla sekä muun elämänvaiheen omaavilla henkilöillä kotikatsomossa olisi tilaisuus kokea maistiaisia toiminnastamme. Luvassa on hunajaista tekstiä, joten blogia on syytä pitää silmällä säännöllisesti.

Olemme erittäin kiinnostuneita kuulemaan sinulta ideoita ja mielipiteitä toimintaamme liittyen. Odotamme innolla tapaamistasi tulevissa tapahtumissa!

Stigman hallitus

P.S. Vanhemman sukupolven opiskelijat saattavat muistaa, että Stigmalla on ollut blogi myös aikaisempina vuosina, jota ei tosin muutaman viime vuoden aikana ole päivitetty. Tämän voisi siis jopa sanoa olevan vanhan blogin henkiinherättäminen.