Historia

Yhteiskuntapolitiikan laitoksen johtajan Keijo Rahkosen Stigman 50-vuotisjuhliin kirjoittama historiikki ainejärjestömme vaiheista.

Cornix ja Stigma: Sosiaalipolitiikan opiskelijoiden ainejärjestön syntyvaiheista

Oikeusministeriön lomakkeen vasempaan reunaan on virkamies S.R. kirjoittanut käsin huomautuksen: “Hark. Onko esitettävä yliopiston rehtorin hyväksyminen säännöille?” Kyseessä on Sosiaalipolitiikan opiskelijat ry:n 17. huhtikuuta 1958 jättämä ilmoitus yhdistysrekisteriin, joka on hyväksytty oikeusministeriössä 28. heinäkuuta 1958.

Ilmoituksessa yhdistyksen tehtäväksi esitetään: “Yhdistyksen tarkoituksena on aikaansaada yhteistoimintaa sosiaalipolitiikan opiskelijoiden keskuudessa, edistää heidän opintojaan ja perehtymistään sosiaalipolitiikan alaan kuuluviin kysymyksiin sekä auttaa heitä harjoittelupaikkojen saannissa ja sijoittumisessa työmarkkinoille”. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi on ilmoitettu puheenjohtaja Pentti Vuolinka, varapuheenjohtaja Antti-Veikko Perheentupa, sihteeri Anna-Kaisa Hämäläinen, rahastonhoitaja Veikko Aarre Mikael Heikkilä sekä muut jäsenet Kaisu Annikki Castrén, Timo Pertti Kaskia ja Eeva Maija Tellervo Niskanen. Varajäseniksi ilmoitettiin Anders Christian Edvard Ekholm ja Laila Päivikki Heino

Yhdistyksen perustamissopimus oli allekirjoitettu jo edellisenä vuonna, 28. marraskuuta 1957, allekirjoittajina Anna-Kaisa Hämäläinen, Antti-Veikko Perheentupa ja Pentti Vuolinka, mutta yhdistysrekisteriin se hyväksyttiin siis vasta 1958.

Matti Haro [s-posti allekirjoittaneelle 20.11. 2007], joka oli hallituksen jäsen 1959-1962, kertoo että “Cornix” oli ensimmäisen hallituksen – ilmeisesti Perheentuvan – ehdotus yhdistyksen nimeksi, mutta Heikki Waris oli käyttänyt veto-oikeuttaan. (Niille, jotka eivät ole ornitologeja kerrottakoon että Corvus cornix on meille kaikille tutun mustaharmaan variksen latinankielinen nimi.) Yhdistyksen nimeksi tuli sitten proosallisesti Sosiaalipolitiikan opiskelijat ry, kunnes se muutettiin vuonna 1985 Stigma ry:ksi Tuula Haataisen puheenjohtajakaudella. Tosin Ullamaija Seppälä [s-posti allekirjoittaneelle 2.11. 2007] kertoo, että jo 1980-luvun alkupuolella hänen ollessaan hallituksessa ja puheenjohtaja “ainejärjestön nimenmuutosasiat olivat pinnalla. Ehdotuksia oli ainakin Wariksenpojat ja Stigma ja Sospol (joksi usein kutsuimmekin)”. Kun sosiaalityöstä tuli 2000-luvun alussa laitoksen toinen oppiaine, Stigman alaotsikko muuttui muotoon “sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestö”.

Kuten tunnettua, sosiaalipolitiikan oppituoli eli professuuri oli perustettu Helsingin yliopistoon valtiotieteellisen tiedekunnan perustamisen jälkeen vuonna 1946. Samanaikaisesti perustettiin sosiaalihistorian ja sosiologian oppituolit. Sen sijaan (käytännöllisen) filosofian, kansantaloustieteen ja valtio-opin oppituolit ovat vanhempaa perua: ne siirrettiin historiallis-kielitieteellisestä osastosta valtiotieteelliseen tiedekuntaan sen perustamisen jälkeen. Heikki Wariksesta (1901-1989) tulisosiaalipolitiikan ensimmäinen professori, jonka virkaanastujaisesitelmästä (1948) tuli juuri, 20. lokakuuta, kuluneeksi 60 vuotta. Varsinaiset laitokset syntyivät kuitenkin vasta 1950-luvulla,ja ne saivat tilansa – yhden tai kaksi huonetta professorille ja mahdolliselle assistentille – vuonna 1957 valmistuneesta “instituuttirakennuksesta”, Porthaniasta (Klinge, M. ym. [1990], Helsingin Yliopisto, 3. osa: Helsingin Yliopisto 1917-1990. Helsinki: Otava, s. 466-467).

Tiedekunnan perustamisen yhteydessä vuonna 1945 oli perustettu Kannunvalajat ry eli Helsingin yliopiston valtiotieteiden opiskelijoiden tiedekuntajärjestö. Laitosten syntymisen jälkeen alettiin perustaa myös ainejärjestöjä. On sangen vahvaa evidenssiä siitä että Sosiaalipolitiikan opiskelijat ry on tiedekunnan vanhin ainejärjestö, joskaan kaikista tiedekunnan aineyhdistyksistä ei ole aivan täsmällistä historiallista tietoa. Näin ollen olen joutunut tyytymään joissakin tapauksissa yhdistysten kotisivuilta löytyvien tietojen tulkintaan. Kontaktiry:n (Helsingin yliopiston sosiologian opiskelijain yhdistys) kotisivun mukaan se on perustettu vuonna 1959. Samana vuonna on ilmeisesti perustettu KTTO eli Kansantaloustieteen opiskelijat ry, vaikkei siitä ole mainintaa kotisivulla, sillä se kertoo vietetyn 47. vuosijuhlaa 18.11.2006 Kansallissalissa. VOO:n – Valtio-opin opiskelijat ry:n – sivuilta ei liioin löydy mitään tietoa sen historiasta, mutta siellä kerrotaan että talvella 2007 oli 47. vuosijuhla, joten näin ollen se olisi perustettu 1960.

Joidenkin oppiaineiden ainejärjestöt perustettiin vasta myöhemmin 1960-luvulla, jolloin uudet aineet tulivat tiedekuntaan: Polhory (poliittisen historian opiskelijoiden ainejärjestö) on perustettu vuonna 1965, Status ry (sosiaalipsykologian opiskelijoiden ainejärjestö) vuonna 1966. Tosin osa vanhojenkin oppiaineiden aineyhdistyksistä on perustettu verraten myöhään, vasta vuonna 1968, jolloin syntyivät Dilemma ry (Helsingin yliopiston filosofian opiskelijoiden yhdistys), Moodi ry eli tilastotieteen opiskelijoiden järjestö sekä Taso – Talous- ja sosiaalihistorian opiskelijat ry . Valtsikan ainejärjestöjen historiassa on siis ollut kaksi isompaa perustamisaaltoa: 1950-luvun loppu (sosiaalipolitiikka, sosiologia, kansantaloustiedeja valtio-oppi) ja 1960-luvun jälkipuolisko (tiedekunnan silloiset uudet oppiaineet ja osa vanhoista. Keho ry, Mana ry ja Media ry on perustettu vasta myöhemmin). Mutta mikä tärkeintä: Sosiaalipolitiikan opiskelijat ry on tiedekunnan vanhin aineyhdistys. M.o.t. Siitä voi olla vähän ylpeäkin.

Palatakseni historian alkuun: Sosiaalipolitiikan opiskelijat ry:n perustajajäsenistä ja heidän myöhemmistä vaiheistaan minulla on tietoa vain muutaman kohdalla: ensimmäisen hallituksen varapuheenjohtaja, Antti-Veikko Perheentupa (1930-2007) valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi (nyk. VTM) 1958 ja oli julkisuudessa tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija, 1960-luvun lopulla tovin kansanedustaja (SDP) ja sen jälkeen sosiaalihallituksen osastopäällikkö. Viimeisestä erottuaan Perheentupa ryhtyi Kriittisen korkeakoulun pääsihteeriksi. Yhdistyksen ensimmäinen sihteeri, Anna-Kaisa Hämäläinen toimi valmistuttuaan Heikki Wariksen sihteerinä ja laitoksen kanslistina useita vuosia 1960-luvulla [Wariksen seuraajan, prof. Olavi Riihisen s-posti allekirjoittaneelle 23.1. 2008].Hämäläinen avioitui sittemmin Heikki Wariksen oppilaan, Turun yliopiston ensimmäisen sosiaalipolitiikan professorin (per. 1965), Jouko Siiven (1920-1970) kanssa. Hallituksen varajäsenistä tuttu nimi on lisäksi Anders Ekholm, josta tuli – ilmeisesti vaihdettuaan pian pääainetta – myöhemmin Helsingin yliopiston tilastotieteen professori, nykyään emeritus.

Tila ei tässä salli aineyhdistyksen myöhempien vaiheiden tarkempaa ja sisällökkäämpää läpikäyntiä, eikä keräämäni muistitietokaan kata kaikkia vaiheita, olkoonkin että olen kuullut monta hauskaa anekdoottia, joihin voidaan ehkä palata joskus toiste.

Kaikista alkuvaiheen hallitusten jäsenistä ei ole löytynyt tietoa: Katri Hellstenin [s-posti allekirjoittaneelle 23.10. 2007] mukaanjo 1960-luvun puheenjohtajissa oli yksi nainenkin, Riitta Heimonen, “toivottavasti muistan sukunimen oikein”. Todettakoon lopuksi kuitenkin, että sittemmin hallituksen jäseninä on ollut monia laitoksemme opettajiaja muita tunnettuja henkilöitä, joitakin mainitakseni:

• Tietokirjailija, VTL Matti Haro (hallituksen jäsen 1959-60, rahastonhoitaja 1961),
• Outokumpu Oy:n sosiaali- tai henkilöstöpäällikkö, myöh. ammattikoulun rehtori Ilmari Inervo (rahastonhoitaja 1962, pj 1963; HYY:n edustajiston ja hallituksen jäsen 1964-1965)
• Kelan tutkimusprofessori Katri Hellsten (emäntä 1964)
• ympäristöministeriön ent. ylijohtaja Martti Lujanen (pj 1965)
• laitoksemme pitkäaikainen dosentti ja tutkija Kari Vähätalo (pj 1967)
• Tampereen yliopiston kansleri, prof. Jorma Sipilä (vpj 1967)
• professori Risto Eräsaari (pj 1968)
• Sosiaaliturvan keskusliiton ent. toiminnanjohtaja Leif Rönnberg (taloudenhoitaja 1968)
• kirjastosihteeri Eero Piirainen (pj 1972)
• K. Rahkonen (ensimmäinen miespuolinen sihteeri 1972)
• dosenttimme, kansanterveystieteen laitoksen yliopistonlehtori Ossi Rahkonen (pj 1973-74)
• Helsingin kaupungin lähialuesihteeri Olli Keinänen (pj 1976)
• yrittäjä (Ennora-konsulttiyritys), VTL Elina Ekholm (pj 1978)
• Stakesin alkoholi- ja huumetutkimusryhmän erikoistutkija Toffy Tigerstedt (pj 1979)
• Helsingin kaupungin vammaistyön ent. päällikkö Hanna Meidell (pj 1981)
• Kuntoutussäätiön tutkimusjohtaja Ullamaija Seppälä (pj 1982)
• toimittaja Liisa Vihmanen (pj 1983)
• Kuulonhuoltoliiton suunnittelija Päivi Vataja (pj 1984)
• ja nykyinen työministeri Tuula Haatainen (pj 1985), jonka kaudella yhdistyksen nimi siis muuttui Stigma ry:ksi.

Jos nimiluettelolla on mitään ennustearvoa, niin viimeaikaisten Stigman hallitusten jäsenille voi ennustaa lupaavaa uraa – tai ainakinse kuvaa, mille aloille, muun muassa, entiset sosiaalipolitiikan opiskelijat valmistuttuaan ovat päätyneet.

Stigma ry on nyt saavuttanut niin sanotun kultaisen keski-iän, vaikkei sitä kyllä uskoisi, sillä paradoksisesti sen hallituksen jäsenet samoin kuin muut opiskelijajäsenet näyttävät silmissä vain vuosi vuodelta nuortuvan!

Stigmalla on erittäin tärkeä tehtävä laitosyhteisömme, muun muassa opiskelijoiden ja oppiaineiden yhdyssiteenä sekä identiteetin luojana ja ylläpitäjänä samoin kuin uusien kohorttien eli fuksien ns. sisäänajossa yliopistolle ja laitokselle – ylipäänsä yliopistomaailmaan.

Haluan omasta ja laitoksen puolesta sydämellisesti onnitella valtiotieteellisen tiedekunnan vanhinta aineyhdistystä Stigma ry:tä ja toivottaa pitkää ikää!

KEIJO RAHKONEN

Kirjoittaja on yhteiskuntapolitiikan laitoksen johtaja.

Kiitän Stigman entistä puheenjohtajaa (2007) Maria Heiskasta avusta arkistotyössä.