KURSSIKERTA 3 – Timantteja ja tulvia

Kurssikerta 3 ei ihan mennyt minun osaltani nappiin. Ensimmäinen ongelma oli tietokone, joka jumitti jokaisen pienen painalluksen jälkeen, niinkin usein että monet ohjeista meni ohi korvien kun tappelin sen kanssa. Toinen ongelma oli keskittymiskyvyn absoluuttinen puuttuminen. En saanut mitään tehtyä loppuun asti suurista yrityksistä huolimatta, mutta lopulta sitä on pakko saada jotain aikaiseksi.

Kurssikerran ohjelmaan kuului mm. yksittäisen datan yhdistäminen suurempaan tietokantaan, jotta useampaa eri dataa pystyisi käyttämään samassa kyselyssä. Perehdyimme muutenkin MapInfon ihmeelliseen maailmaan tekemällä erilaisia kyselyjä ja sen semmoista. En kyllä muista enää yhtään mitään mitä oon tehnyt, aika paljon täytyisi harjoitella, jotta jäisi nuo asiat mieleenkin. Kivaa se on, mutta reeniä tarvitaan.

Afrikan timanttikaivokset, öljylähteet ja konfliktialueet

Teimme aluksi kartan Afrikan mantereesta. Ensin opettelimme tosiaan yhdistämään esimerkiksi kaikki Egyptin pikku saaret yhtenäiseksi Egyptiksi, sitten yhdistämään mm. internetin käyttäjien osuuden ja facebookin käyttäjien osuuden valtioiden tietokantoihin, ja lopuksi liitimme saamaan syssyyn myös Afrikan timanttiesiintymien, öljyesiintymien ja konfliktialueiden sijainnit.

Tehtävänä oli pohtia, mitä asioita voitaisiin tutkia Afrikan kartalta, jossa ovat näkyvillä timantti- ja öljyesiintymät sekä konfliktialueet. Tietokannat ovat tarkkoja ja ne muiden muassa kertovat tarkkoja kaivannaisten löytämisvuosia ja konfliktien laajuudesta ja alkamisesta kertovia tietoja. Tietoja voi yhdistellä ja niiden avulla voi mm. selvittää missä rauhanprosessien tarve on suuri tai vajaa (Ruutin Geoinformatiikka-blogi). Lisäksi tietoja yhdistelemällä voidaan pohtia, sijaitsevatko konfliktit kuinka lähellä kaivannaislöytöjä, ja pyrkiä löytämään yhtäläisyyksiä löydösvuosien ja konfliktien alkamiskohdan välillä.

Kartasta voisi myös päätellä eri konfliktien syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi voisi olettaa että alueilla joilla on paljon arvokkaita luonnonvaroja olisivat myös konfliktialttiita, mutta syiden taustalle tarvittaisiin enemmän tutkimusta – konfliktien syyt ovat usein moninaiset johtuen erityisesti Afrikan valtionrajojen ja heimorajojen ristiriitaisuudesta. Lisäksi kartalta on hankala tulkita timanttikaivoksista ja öljylähteistä saatavan varallisuuden jakautumista – siirtyykö omaisuus ulkomaisille omistajille ja sijoittajille vai paikallisille, sekä että johtuvatko esiintymien lähellä olevat konfliktit paikallisten kahnauksesta vaiko jostain ihan muusta.

HS:n artikkelin mukaan (10.2.2015) suuret luonnonvarat, kuten öljy ja timantit, voivat hidastaa kehitystä ja jopa estää sen. Monesti kehityksen esteenä on heikko tai olematon hallinto ja demokratia, mikä lisää poliittista valtataistelua luonnonvarojen kustannuksilla. Artikkelin mukaan useat konfliktit, esim. Kongossa, rahoitetaan luonnonvarojen, erityisesti timanttien, avulla.

Internetin käyttäjien osuus yhdessä timantti- ja öljylöytöjen kanssa voisivat kuvata sekä alueen teknologista kehittyneisyyttä ja hyvinvointia sekä myös varallisuuseroja. Voisi mm. etsiä alueita, joilla teknologinen kehittyneisyys on heikkoa, mutta alueella on kaivannaisia, ja pohtia esiintyykö alueella tällöin konflikteja, sekä syitä konflikteille.

Kuten Veera blogissaan osuvasti toteaa, maat voisi jakaa erilaisiin luokkiin kaivannaisten esiintymisen perusteella, ja näin havainnoida esimerkiksi luonnonvarojen tai /ja konfliktien alueellisia eroja koropleettikartan avulla ja näin korostaa eroja valtioiden välillä.

Tulvaindeksikartta

Tätä tehdessä ongelmat siis kumuloituivat. Tehtävästä pystyi tekemään kaksi versiota, perusversion ja haastavamman version. Halusin tehdä haastavan version ja teinkin sitä niin pitkälle kuin pystyin, mutta MapInfo ei kestänyt niin suuria tiedostomääriä niin se kaatuili ja jumitti koko ajan. Joten luovutin ja tein perusversion (murh).

Tehtävänantona oli laatia kartta Suomen tulvaindeksistä sekä järvisyysprosenteista valuma-alueilla. Tulvaindeksiä kuvataan kartassa rastereilla ja järvisyyttä pylväillä (kuva 1).

Kuva 1. Tulvaindeksi ja järvisyys (%) Suomen valuma-alueilla
Kuva 1. Tulvaindeksi ja järvisyys (%) Suomen valuma-alueilla

Luokittelin aineiston tasavälisen luokittelun perusteella, sillä vaikka jakauma on vino, kvantiililuokittelulla ei saanut näkymään selkeästi alueiden välisiä eroja.  Selkeimpiä erottuvia alueita ovat Suomenlahden ja Pohjanlahden alueet Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Suurin tulvariski on Pohjanmaan alueella, koska maasto on muutenkin alavaa ja sateet ja lumen sulamisvedet aiheuttavat tulvia mm. keväällä. Järvisyys on suurinta alueilla, joilla tulvaindeksi on pieni. Alueilla virtaamat ovat pienempiä. Esimerkiksi Keski- ja Itä-Suomessa järvisyys on suurinta, ja järvisyys pienenee pohjoiseen mennessä. Kartta kuvaa eri Suomen alueiden tulvaherkkyyttä, eli kuinka paljon keskiylivirtaama ylittää keskialivirtaaman. Käsitteet ovat tässä vaiheessa minulle vielä hieman outoja, mutta uskon että käytännön kokemuksen ja harjoittelun myötä myös nämä asiat, kuten MapInfokin, selkenevät minulle. Oppimassahan tässä ollaan.

 

Lähteet:

Niemelä, K. (2015). Öljyllä köyhäksi – mahtavat luonnonvarat ovat yleensä kirous. Helsingin Sanomat.  <http://www.hs.fi/tiede/a1423456365439> 10.2.2015.

Toivonen, V. (2015). KK3: Tietokantojen yhdistämisestä ja alituisesta mokailusta. Seikkailuja paikkatietojen maailmassa. <https://blogs.helsinki.fi/vtoivone/> 1.2.2015.

Uusitalo, R. (2015). Afrikan rikkaudet ja Suomen tulvariski; koropleettikartat visualisena työvälineenä. Ruutin Geoinformatiikka-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/ruutuusi/> 1.2.2015.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *