KURSSIKERTA 5 – Bufferointia ja analyysiä

Kurssikerralla pääsimme vihdoin tositoimiin MapInfon kanssa, kun saimme kasan itsenäistehtäviä tehtäväksi.

Tähänastinen MapInfo-osaamiseni on karttunut lähinnä viime kuukausien PAK- ja TAK-kurssien aikana tehdyistä töistä. Koen että visuaalinen hahmottamiseni on parantunut ja huomaan oppivani todella nopeasti uudet ominaisuudet. Harmittaa hieman tämä nopea tahti, sillä kertaus ei ole koskaan pahitteeksi. Esimerkiksi monet ominaisuudet, joita uskon tarvitsevani vielä myöhemmin, ovat kerran harjoittelun jälkeen jääneet unohduksiin. Toisaalta ohjeet voi aina kaivaa koneelta, olen vain laiska.

Joka tapauksessa, tuntuu että lukio-opetuksessa täysin hämärän peitossa olleet paikkatieto-opetukset erilaisista kyselyistä ja analyyseistä ja muista hassun ja vaikean kuuloisista sanoista alkaa selvetä. Tunne on hieno, sillä pystyn vihdoinkin ymmärtämään erilaisten kyselyjen merkityksen, esimerkiksi tällä kurssikerralla opetellun bufferianalyysin. Karttojen monikäyttö ja kuvan ja tiedon yhdistäminen eri karttaesityksiksi on todellakin valjennut minulle näinä kuukausina, ja uskon että tiedoista ja taidoista on minulle elinikäistä hyötyä. Harjoitusta vaan lisää!

Laskennalliset menetelmät -verkkokurssi auttoi minua excelin kanssa, ja senkin käyttö alkaa luonnistua pikkuhiljaa.

Kurssikerta viisi painottui bufferi- eli puskurivyöhykkeiden tekemiseen ja aineiston ominaisuuksien tutkimiseen bufferianalyysin avulla. Laskimme mm. että kuinka moni asukas asuu Malmin lentokentän meluvyöhykkeellä. Opin, että tämä työkalu on erittäin hyödyllinen myös ihan arkisten tilanteiden kartoittamisessa, esim. että kuinka moni ihminen asuu 500m päässä lähikaupasta tai postista jne. Kuten Joonas myös blogissaan (Alanko’s blog) pohtii, esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi on kätevä toteuttaa bufferianalyysin avulla.

MapInfo on hyvä työkalu yksinkertaisten karttaesitysten tekoon ja eri temaattisten ilmiöiden esittämiseen. Ohjelma ja sen työkalut rajoittavat tehtävän analyysin laatua – paremmassa ohjelmassa on luonnollisesti enemmän ominaisuuksia ja ehkäpä pidemmälle vietyjä automatisoituja toimintoja, joilla aineistoa voi käsitellä. Paikkatietoaineistot tietenkin määrittävät, kuinka laajoja ja tarkkoja analyysejä aineistolle voi tehdä – suppeat aineistot eivät anna tieteellisesti kovin luotettavaa kuvaa, vaikka karttaesityksestä tulisikin silmää miellyttävä. Käyttäjä ja käyttäjän paikkatieto-osaaminen määrittävät lopputuloksen, sillä käyttäjän kyky käyttää ohjelmaa ja paikkatieto-aineistoa on lopputuloksen kannalta kaikkein tärkein ominaisuus. Vaikka olisi kuinka hieno ja hyvä ohjelma ja laaja aineisto, käyttäjän osaamattomuus voi tehdä analyysistä huonon. Siksi osaaminen on tärkeää ja sitä pyrin kehittämään tällä kurssilla kuin myös vastedeskin.

Lopussa vielä taulukko tunnin itsenäistehtävien vastauksista.

 

Kuva 1. Taulukko itsenäistehtävän kysymyksistä ja vastauksista
Kuva 1. Taulukko itsenäistehtävän kysymyksistä ja vastauksista

 

Lähteet:

Alanko, J. (2015). Pak kerta 5. Alanko’s blog. <https://blogs.helsinki.fi/jbalanko/> Luettu 24.2.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *