Tag Archives: työttömyys

KURSSIKERTA 2 – Teemaa teeman päälle

Kun olimme laatineet ensimmäisen kurssikerran harjoituskartat, pääsimme varsinaiseen aiheeseen, eli erilaisten karttaesitysten tekemiseen ja erityisesti eri tietokantojen yhdistämiseen kartogrammiksi tai muunlaisiksi teemakartoiksi.

Kurssikerralla 2 kävimme MapInfon kanssa läpi eri teemakarttatyyppien luomista ja työkaluja ja sitä, kuinkainternetistä haettua tilastotietoa pystyy liittämään karttaesitykseen. Harjoittelimme Pohjois-Suomen paikkatietoaineiston avulla mm. pistekartan, rasteriteemakartan ja kartogrammien tekoa. Kokeilimme myös 3D-karttojen tekoa.

Kurssikerran tehtävänä oli laatia teemakartta, jossa on kaksi teemaa päällekäin. Tehtävässä tuli käyttää hyväksi kaikkea tähän asti oppimaa tietoa, sekä kiinnittää erityistä huomiota värien käyttöön, visuaaliseen ilmeeseen ja luokittelutapaan.

Kahden teeman tuli jollain tavalla liittyä toisiinsa ja olla informatiivinen niin, että kartalta pystyy tarkastelemaan kahden ilmiön yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia.  Karttaa pitää pystyä tulkitsemaan mielekkäällä tavalla, ja sen tulkitseminen ei saa olla vaikeaa tai epäloogista.

Kahden teeman valitseminen oli tuskallista, sillä teknisten ongelmien ja muutenkin kömpelön sähläyksen takia aikaa meni tunnilla hukkaan ja vaihtoehtojen runsaus vaikeutti valintaa. Päädyin kuitenkin yhdistämään Suomen kuntien työttömysasteen 30.12.2010 tilastotiedon perusteella sekä nettomuuttoluvut Suomen kunnissa vuonna 2013 (kuva 1). Tilastoissa on kolmen vuoden ero, mutta tätä tehtävää ajatellen ja tulkiten en tee siitä suurempaa huomiota. Jos kyseessä olisi vakavammin otettava kartta, laatisin sen saman vuoden tilastotietoja käyttäen. Työttömysasteen jaoin viiteen luokkaan ja käytin luokittelussa luonnollista jakaumaa. Näin tein siksi, koska jakauma on suhteellisen tasainen ja arvot jakautuvat tämän jaon mukaan tasaisesti viiteen luokkaan.

Tyottomyys_Nettomuutto2
Kuva 1. Työttömyysaste (%) 301.12.2010 tilastojen mukaan ja kokonaisnettomuutto vuonna 2013 Suomen kunnissa. Punaiset pallot tarkoittavat muuttovoittoa ja siniset muuttotappiota

Visuaalisesti viisi luokkaa miellyttävät silmää. Värin vaaleus- ja tummuusasteita tulkitsemalla voidaan huomata, että työttömyysaste on korkeampi Itä- ja Pohjois-Suomessa. Syitä ilmiölle voivat olla nykyinen talouslama ja siitä johtuvat irtisanomiset sekä elinkeinorakenteen muutos (esimerkiksi paperiteollisuuden väheneminen, maatalouden koneellistuminen tai työpaikkojen puute paikkakunnalla ym.). Vähiten työttömyyttä esiintyy eteläisillä ja läntisillä paikkakunnilla. Näillä alueilla taloudellinen tilanne saattaa olla parempi niin kotitalouksissa kuin kunnissa, työpaikkoja voi olla enemmän, mm. nuorille ja opiskelijoille  ja työttömyysturva sekä työttömien aktivointitoiminta voi olla paremmin järjestetty. Tilastokeskuksen raporttien mukaan vuonna 2010 työttömyysaste on tasaisesti laskenut (avoimia työpaikkoja on ollut edellisvuoteen verrattuna yhteensä 23% enemmän jokaisella vuosineljänneksellä), mutta vuoteen 2014 mennessä se on taas heikentynyt talouslaman vuoksi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 avoimia työpaikkoja oli noin 13% vähemmän kuin edellisvuonna. Ongelma tämän teeman kanssa on se, että yhdistettynä pistekarttaan aineiston luettavuus kärsii – esimerkiksi Uusimaan työttömyysasteluvut eivät näy, koska päällä on pisteitä.

Kokonaisnettomuutto kuvaa kuntien muuttoliikettä. Punaiset pallot kuvaavat tilannetta, jossa kunta tekee muuttovoittoa – kuntaan muuttaa enemmän ihmisiä kuin sieltä lähtee pois. Siniset pallot kuvaavat päinvastaista tilannetta, eli muuttotappiota.

Selkein muuttovoittoalue on Uusimaa. Pääkaupunkiseudulle ja sen läheisyyteen muutetaan monesta syystä, esimerkiksi työn ja opiskelun takia. Muita selkeitä muuttovoittoalueita ovat suuret kaupungit, kuten Tampere, Oulu, Turku ja Joensuu, jotka ovat myös yliopistokeskuksia. Muuttotappioalueita on erityisesti Luoteis-Suomessa ja Lapissa. Muuttotappiollisia kuntia näyttää olevan kartalla jopa enemmän kuin muuttovoittokuntia, mikä kertoo paljon muuttoliikkeiden suunnasta maaseudulta kaupunkeihin ja suurkaupunkien lähikuntiin.

Nämä kaksi teemaa yhdessä antavat tietoa työttömyysasteen ja nettomuuton yhteydestä kunnissa. Päällisin puolin tarkasteltuna voidaan huomata, että useimmilla muuttotappioalueilla, esimerkiksi Venäjän rajan vieressä ja Pohjois-Suomessa on myös enemmän työttömyyttä kuin muuttovoittoalueilla Etelä-Suomessa. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla paikkakunnilla, vaan esimerkiksi Pohjanmaalla työttömyystilanne on hyvä, mutta kunnat kärsivät silti muuttotappiosta. Tämä tuo esille myös kolmannen tuntemattoman ulottuvuuden. Erosta voitaisiin esimerkiksi olettaa, että kuntien vauraudella olisi merkitystä työttömyyden ja muuttoliikkeiden yhteydessä. Esimerkiksi Hanko, joka on vauras kunta mm. suomenruotsalaisväestön takia, ei kärsi työttömyydestä lähes ollenkaan, mutta on silti muuttotappioaluetta. Samoin Lieksassa Itä-Suomessa työttömyysaste on suuri, mutta alueella on muuttovoittoa.

Kahden teeman yhdistäminen on vaikeaa, ja loogisten ja johdonmukaisten yhteyksien löytäminen ja tulkitseminen on hankalaa. Taito vaatii paljon harjoittelua, ja sitä toivon että me teemme kurssin aikana enemmän. Huomasin, että kumpaakaan aineistoa ei pysty tutkimaan täysin täsmällisesti päällekkäisyyden vuoksi, ja luokkarajojen asettaminen vaatii vielä harjoitusta.  Harjoituksena kartta oli kuitenkin mielenkiintoinen ja kehittävä.

 

Lähteet:

Avoimet työpaikat 2010, 4. neljännes. Tilastokeskus. 22.1.2015. <http://tilastokeskus.fi/til/atp/2010/04/atp_2010_04_2011-02-16_tie_001_fi.html>

Avoimet työpaikat 2014, 3. neljännes. Tilastokeskus. 22.1.2015. <http://tilastokeskus.fi/til/atp/2014/03/atp_2014_03_2014-11-14_tie_001_fi.html>