Strategiatyö – missä mennään?

Strategian valmistelussa on nyt edetty niin, että seuraavan nelivuotiskauden tavoitteet ja kehittämiskohteet alkavat olla valmiina. Ne on tiivistetty strategiakartaksi kaudelle 2017-2020.

Strategiakartta 2017-2020

Uuden strategialuonnoksen visio on ”Globaali vaikuttaja – yhdessä”. Visiota tarkentaa kolme tärkeintä, strategista tavoitetta. Näitä ovat:

  • Luova, kansainvälinen oppimisen ja huippututkimuksen ympäristö
  • Opiskelija keskiöön ja
  • Uusiutumisen mahdollistavat voimavarat

Yliopisto pyrkii edelleen maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon. Tämän tavoitteen tärkeimmät keinot eli kehittämiskohteet on painotettu uudella tavalla. Korkeatasoinen perustutkimus ja sen vaikuttavuus on meille tärkeää. Sen vuoksi tutkimuksen profilointi ja laadukas rekrytointia painottuvat. Haluamme olla houkutteleva paikka kansainvälisille kumppaneillemme. Siihen tarvitsemme avointa tiedettä ja kilpailukykyistä tutkimusinfrastruktuuria.

Opiskelijan nostaminen keskiöön tarkoittaa kilpailukykyisiä tutkintoja, vuorovaikutusta ja oppimista tiedeyhteisössä. Opiskelija pitää entistä paremmin päästä mukaan tutkimusprojekteihin ja saamaan laadukasta ohjausta ja opetusta. Eräs keino parantaa opetuksen laatua on tarjota opiskelijoille laadukas, digitaalinen oppimisympäristö.

Uusiutumisen mahdollistavat voimavarat sisältävät henkilöstön osaamisen kehittämisen, avoimen ja kokeilevan toimintakulttuurin. Myös monipuolinen ja ketterä rahoitus tukee meidän onnistumista tehtävämme. Näiden tärkeyttä ei nykyisessä erittäin kireässä taloudellisessa tilanteessa voi olla korostamatta.

Kehittämiskohteita konkretisoivia toimenpiteitä on valmisteltu toimikuntien (Tine, One, ..), ylioppilaskunnan ja kollegion kanssa sekä strategiatyöpajoissa. Ja myös pääluottamiehiltä on pyydetty näkemyksiä.

Jatkossa yliopiston hallitus käsittelee strategialuonnosta 4.11. ja 16.12. ja hyväksynee sen 20.1.2016. Kommentteja yliopiston kehittämiskohteista ja niitä konkretisoivista toimenpiteistä (linkki materiaaliin) voi kirjoittaa tähän blogiin.

Jussi Karvinen

Suunnittelujohtaja

9 vastausta kirjoitukseen “Strategiatyö – missä mennään?

  1. Mikä on yliopistomme rooli globaalina vastuunkantajana?

    Uuden strategian visiona on globaali vaikuttaja -yhdessä. Voisiko se olla globaali vastuullinen vaikuttaja?

    Uuteen strategiaan olisi tärkeää sisällyttää näkemys siitä, että yliopisto on jatkossakin mukana kantamassa vastuuta yhteiskunnallisesta kehityksestä maailmanlaajuisesti ja etsimässä ratkaisuja paikallisiin ja globaaleihin kehitys- ja ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutos, ruokaturva, muuttoliikkeet konfliktialueilta, kaupungistuminen, elinympäristöjen saastuminen ja eriarvoistuminen. Vastuunkanto linkittyy joihinkin strategiakarttaluonnoksen kohtiin, kuten avoin tiede, kansainväliset kumppanuudet, mutta se tulisi olla vahvemmin läsnä, kokonaisvision tasolla.

    Ensi vuoden loppuun voimassa olevassa strategiassa hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden edistäminen globaalisti ja paikallisesti on mukana. Siitä esimerkkinä seuraava kohta “Pidämme tärkeänä sitä, että yliopisto näkyy Suomessa ja maailmanlaajuisesti toimijana, joka tutkimustulostensa kautta ja oppimisympäristönä tuntee ja kantaa osansa ihmiskunnan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Yliopisto tukee tutkimuksessaan ja omassa toiminnassaan kestävää kehitystä.” Näitä arvoja ja pyrkimyksiä ei pidä unohtaa uudessakaan strategiassa, vaan niitä tulisi korostaa ja syventää.

  2. Kiitokset kommentista. Ehdotit Uuden strategian visioon mukaan globaalia vastuullisuutta ja poistit siitä yhdessä tekemisen. Mielestäni vision tulee olla lyhyt ja napakka. Lisäksi yhdessä tekeminen on noussut valmistelussa niin tärkeäksi, että en jättäisi sitä pois.

    Jussi

  3. Strategiasta on jossain vaiheessa hioutunut pois BigData.

    BIGData on keskeisessä roolissa kehitettäessä monia tulevaisuuden sovelluksia niin luonnontieteissä, lääketieteessä kuin yhteiskuntapalveluissa. Siihen liittyvät tekniikat ja sovellukset ovat avainasemassa kehitettäessä erilaisia sovelluksia yhteiskunnan käyttöön ja siksi sillä on suurta yhteiskunnallista relevanssia, YVV:tä digitalisoituvassa maailmassa

    Yliopistossamme BIGdatan ympärille voisi jopa perustaa strategisisen keskittymän esim. Kumpulaan. Rahoitusta Bigdata-hankkeisiin (digitalisaatioon) tulee sekä kotimaisista lähteistä (Tutkimus ja innovaatiopoliittiseen linjaukseen 2015-2020) sekä EU:n H2020 ohjelmista, jotka edistävät sekä menetelmä- ja sovelluskehitystä että BIGdataan liittyvien infrastruktuurien tiekarttahankkeiden rakentamista. Koska EU-hankkeissa UH on mukana yhtenä partnerina, sen lyhyissä kuvauksissa olisi siis syytä olla maininta BigData osaamisen, digitalisaatio-osaamisen kehittäminen tms. Näin strategia voisi helpottaa BigData rahoituksen hakua eri tieteenaloilla ja eri kampuksilla.

  4. Digitalosaatio on mukana strategiassa. Lainaan tässä viimeisintä strategialuonnosta:
    “Digitalisaatio ja yleinen teknologian kehitys mahdollistavat uudenlaisia tieteen tekemisen tapoja sekä opetuksen, opiskelun ja oppimisen muotoja ja ympäristöjä. Tämä on suuri mahdollisuus, mutta alkuun se vaatii myös suuria ja pikaisia panostuksia. Tässä Helsingin yliopisto haluaa olla tiennäyttäjä ja rohkea kokeilija – yhdessä.” …”Tieto on entistä tärkeämpi taloudellinen voimavara, mutta samalla yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja poliittisen vallan voimavara. Avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä suurten aineistojen (big data) merkitys kasvaa kovaa vauhtia. Yliopistojen yleinen avoimuus ja liikkuvuus lisääntyvät, jolloin kilpailemme globaalisti kaikesta, muun muassa yliopistojen rahoituksesta, tutkijoista ja opiskelijoista.”

  5. Opiskelija keskiöön -toimenpiteissä on mainittu opiskelijoiden käyttäminen vertaisopettajina. Opetus- ja tutkimushenkilöstön puolelta on tullut palautetta, että toivottaisiin tämän nimekkeen olevan hieman kauempana opettaja-nimikkeestä. Perusteluina on mainittu, että opettajuus on ammatti, jota tehdään pedagogisen koulutuksen pohjalta. Toisaalta opettajalle kuuluu myös sellaisia vastuita, joita ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa opiskelijalle tai henkilölle, joka ei ole työsuhteessa. Varmasti jokin muu nimeke löydetään tätä varten.

  6. Infrastuktuureissa puhutaan jatkuvasti vain tutkimusta tukevasta infrasta. Korkeatasoinen opetus, etenkin luonnontieteissä, tarvitsee myös kallista infraa joten miksi opetuksen infra, kuten jotkut erikoistilat, jätetään jatkuvasti huomiotta?
    Monet keskeiset infrat tukevat sekä opetusta että tutkimusta mutta on myös sellaisia, joiden tutkimuskäyttö (syystä tai toisesta) on vähäisempää, mutta jotka ovat opetuksen kannalta keskeisiä.
    Opetuksen infraa ovat luonnollisesti myös strategialuonnoksen digiteeman asiat.

    1. Pitääkin skarpata tältä osin. Infralla tarkoitamme yhtälailla tutkimuksen ja opetuksen infraa ja tietenkin myös tilat kuuluvat siihen.

Leave a Reply to Heini Vihemäki /University of Helsinki Global South -verkosto Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *