STS Helsinki piti viime vuoden tapaan työryhmän Sosiologipäivillä, jotka tänä vuonna järjestettiin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Oheinen yhteenveto raportoi työryhmien ohjelman ja kertaa lyhyesti esitysten sisällön.
Työryhmä: Science, technology and society
Järjestäjät: Heta Tarkkala (ISY), Vera Raivola (ISY) & Karoliina Snell (HY)
Tieteen- ja teknologiantutkimuksen työryhmässä pidettiin yhteensä kymmenen esitystä torstain ja perjantain aikana. Työryhmän esitykset jakaantuivat sosiologiaa tieteenalana käsitteleviin aiheisiin ja toisaalta tiedettä, pääosin lääketiedettä, sen edellytysten järjestämistä, siihen kytkeytyviä käsitteitä ja käytäntöjä eri suunnista lähestyviin esityksiin. Jose Canada (HY) piti esityksen pian valmistuvaan väitöstutkimukseensa liittyen. Tutkimus tarkastelee, miten globaaleista terveysuhista ensinnäkin tulee uhkia ja toiseksi hallinnan ja strategioiden kohteita identifikaatio- ja kategorisointiprosesseissa, joihin kiinnittyy sekä inhimillisiä että ei-inhimillisiä toimijoita. Josen jälkeen Salla Sariola (TY) ja Elina Oinas (HY) jatkoivat esityksessään keskustelua inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden yhteiselosta meneillään olevassa rokotetutkimuksessa Beninissä. Ripulia ja tätä kautta antibioottiresistenssiä ehkäisevään rokotetutkimukseen osallistuvat suomalaisturistit konkreettisesti elävät erilaisin tavoin suhteessa ympäristöönsä, sen mikrobeihin ja bakteereihin. Seuraavana oli Venla Oikkosen (HY) esitys rokotteisiin liittyvästä narkolepsiasta. Se, mikä ja millainen asia rokotteisiin liittyvä narkolepsia on, määrittyy eri tavoin esimerkiksi tilastoissa, tieteen kentällä ja mediassa. Torstain session jälkipuolisko oli varattu sosiologiaa tieteenalana tutkiville aiheille. Mikko Hyyryläinen (HY) kysyi esityksessään, millaista sosiologiaa kognitiivinen sosiologia on ja mitä se voisi olla? Johanna Hokka (TaY) jatkoi keskustelua sosiologian tieteenharjoittamisesta esittelemällä tutkimustaan alan professoreiden diskursseista näiden neuvotellessa suhdettaan huippututkimukseen ja sen mittareiden legitimiteettiin.
Perjantain avasi Vera Raviola (ISY), joka pohti, miten biopankkiosallistuminen uuteen Veripalvelun biopankkiin jäsentyy sen tapahtuessa osana aiemmin tuttua verenluovutusta ja roolia verenluovuttajana. Tästä jatkoi Annerose Böhrer (FAU) esittelemällä, kuinka hän hyödynsi metafora-analyysia tutkimuksessaan elinluovutuskeskustelusta Saksassa. Tärkeään rooliin nousi elinsiirtokortti niin konkreettisena esineenä kuin ajattelun välineenä. Mikko Jauho (HY) pohti esityksessään, miten rasva ja kolesteroli figuroivat riskiobjekteina sydän-ja verisuonitautien syy- ja seuraussuhteissa. Kyse ei ole vain pahoista rasvoista. Riikka Homasen (HY) esitys käsitteli heteronormatiivisen perhekäsityksen sekä valkoisuuden suojaamiseen liittyvien oletusten vaikutusta lesboparien sekä sinkkunaisten hedelmöityshoidoissa, vaikka lisääntymisteknologiat samalla jatkuvasti kyseenalaistavat perhemuotoihin liittyvät normit. Työryhmän viimeisessä esityksessä Karoliina Snell (HY) ja Heta Tarkkala (ISY) käsittelivät Pohjoismaisia, sekä kansallisia että yhteisiä strategioita terveysdatan hyödyntämisen edistämiseksi. Pohjoismainen väestötieto on identifioitu ainutlaatuiseksi ”kultakaivokseksi” ja esityksessä kysyttiinkin, mitä kaikkea tämä kulta oikeastaan on ja mitä sitä kaivamalla saadaan aikaan.