STS tutkimusta maailmalla – Fulbright stipendiaattina Harvard Kennedy Schoolissa

Tieteen- ja teknologian tutkimuksella (STS) on harvassa yliopistossa oma laitoksensa. Sen sijaan STS on tieteenalan alusta lähtien istunut institutionaalisesti hieman oudoissa paikoissa. Nämä järjestelyt heijastavat useasti nuoren tieteenalamme kehityspolkuja. Kun STS-tutkimus sijoitetaan antropologian, sosiologian, historian tai kauppatieteiden laitokselle kertoo se paitsi tutkimusalan menneisyydestä, mutta useasti myös tulevaisuudesta kyseisessä yliopistossa.

Yksi institutionaalisesti epätavallinen paikka, jossa STS tutkimusta tehdään maailmalla, on Harvardin yliopiston Kennedy School. Harvard Kennedy School on tullut tunnetuksi vahvoista siteistään politiikkaan, eikä käytävillä ole tavatonta nähdä entisten hallitusten jäseniä ja heidän lukuisia turvamiehiään. Syksyllä 2017 Kennedy School sai kyseenalaista huomiota Yhdysvaltojen kansallisessa mediassa vierailevien tutkijoiden (Fellows) nimityksillään. Närkästystä herättivät erityisesti Presidentti Trumpin entisen viestintäjohtajan, Sean Spicerin nimittäminen sekä samaan aikaan Wikileaks-vuotaja Chelsea Manningin Fellow-nimityksen kumoaminen.

Suurten ja poleemisten nimitysten lisäksi Kennedy Schoolin mahtuu myös tutkimusta tekeviä vierailijoita. Olen itse tutkijavaihdossa Harvard Programme on Science, Technology and Society – ohjelman Fellows Progamme:ssa. Kyseessä on tietääkseni suurin vierailevien STS-tutkijoiden ohjelma, johon osallistuu joka vuosi yli kymmenen vierailevaa tutkijaa ja jonka kautta on kulkenut jo yli sata STS-tukijaa ympäri maailman. Omaa osallistumistani on tukenut Fulbright Finlandin stipendi.

Ohjelma on rakentunut tieteenalan uranuurtajan, professori Sheila Jasanoffin työn ympärille. Vierailevat tutkijat tulevat laajalti eri maista ja akateemisista taustoista. Tämän vuoden vierailijoiden tutkimusaiheet ylettyvät psykedeelisten aineiden historiasta, äänen ja akustiikan oikeudellisten kysymysten kautta ydinjätteen loppusijoittamisen hallintaan. Oma tutkimukseni suomalaisista energiapoliittisista keskusteluista on otettu mielenkiinnolla vastaan, ja Suomen energiapoliittiset ratkaisut herättävät kysymyksiä täällä. Olisi helppo ajatella, että näin kirjavan joukon on vaikea kommentoida toistensa töitä. Mutta tässä juuri piilee tieteen- ja teknologian tutkimuksen hienous ja ydin – yhteisen lähestymistavan ansiosta meidän on mahdollista käydä mielekkäitä keskusteluja ja edistää toistemme tutkimusideoita.

Harvardin STS-ohjelma pyrkii vahvistamaan tieteenalakoulutusta intensiivisen ohjelman kautta. Ohjelmaan osallistuminen vaatii merkittävää ajallista sitoutumista vierailevalta tutkijalta, mutta samalla antaa laajan katsauksen tieteenalaan. Syyskauden viikoittainen ohjelma koostui maanantaisesta STS Circle kutsuluennosta, tiistaisesta oman ryhmämme seminaarista ja keskiviikkoisesta Science, Power and Politics –kurssista. Sekä tietysti lukuisista kahvitauoista ja after work -hetkistä. Minulle antoisinta ohjelmassa on ollut tiivis vierailevien tutkijoiden ryhmä, jonka kanssa olemme voineet yhdessä pohtia sekä klassikkoteoksia että toistemme töitä.

Osa ohjelman vierailevista tutkijoista on jo palannut omiin kotiyliopistoihinsa, mutta minä jatkan vielä kevätlukukauden ohjelmassa. Blogiamme lukeville STS-tutkijoille heitän kuitenkin vielä viimeisen vahvan suosituksen: ohjelman hakuaika on nyt auki tammikuun 31. päivään saakka!

This entry was posted in Yleinen on by .

About Kamilla Karhunmaa

Kamilla Karhunmaa is a doctoral student in the Environmental Policy Research Group at the University of Helsinki. Her PhD examines the debates on change and stability in energy policy and transitions in Finland. Kamilla has an MSc in Social and Public Policy from Helsinki University and a BSc in Environmental Policy from London School of Economics and Political Science. Kamilla is interested in knowledge, expertise and future imaginaries in environmental policy. She has previously worked on climate and development issues at Finland Futures Research Centre, University of Turku.