Torstaina 10.3.2016 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
(ohjelma ja video mobiilioptimoituna)

Kevätkauden suuren suosion saanut Maailmankirjat sekaisin päättyy tällä viikolla professori Jaakko Hämeen-Anttilan jäähyväisluentoon Helsingin yliopistossa. Illan teemana on arabilaisen ja islamilaisen väestön leviäminen ja sopeutuminen paikallisiin kulttuureihin historian eri aikoina.

Hämeen-Anttila on kutsunut lavalle kanssaan  kaksi oppilastaan: tutkijat Ilkka Lindstedtin ja Mikko Viitamäen. Illan puheenjohtajana toimii tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professori Pirjo Hiidenmaa.

ILKKA LINDSTEDT:
SUITSUKETTA JA MIRHAMIA

Tutkijatohtori Ilkka Lindstedt aloittaa illan johdattamalla yleisön esi-islamilaiseen Arabiaan (noin v. 400 eaa – 600 jaa), sekä islamin syntyvaiheisiin. Juuri ennen islamin syntyä Bysantti ja Persia kävivät veristä sotaa Syyriassa ja Pohjois-Arabiassa. Eteläisellä Arabian niemimaalla vääsivät kättä puolestaan Jemenin juutalainen Himyarin kuningaskunta ja Etiopian kristitty Aksumin kuningaskunta. Profeetta Muhammadin syntyessä (n.v.570) Lähi-itä oli ottanut vahvoja askelia kohti monoteistisia uskontoja, erityisesti juutalaisuutta ja kristinuskoa.

Islamin varhaisvaiheiden lisäksi Lindstedt käsittelee – ja problematisoi – puheenvuorossaan myös etnistä identiteettiä ja käsityksiämme Arabian niemimaasta: “Arabian halki kulki antiikissa ja myöhäisantiikissa tärkeitä kauppareittejä, jota pitkin kulki sellaisia luksustavaroita kuin suitsuketta, mirhamia ja kultaa. Ihmisten mielissä Arabia on äärimmäisen eksoottinen ja toisaalta syrjäinen paikka, mutta kumpikaan näistä käsityksistä ei varsinaisesti pidä paikkansa.”

Ilkka Lindstedt työskentelee Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitokselta. Hän tutkii esi-islamilaista Arabiaa, islamin varhaishistoriaa ja arabialaista historiankirjoitusta. Tällä hetkellä hän on kiinnostunut erityisesti arabialaisista piirtokirjoituksista.

JAAKKO HÄMEEN-ANTTILAN JÄÄHYVÄISLUENTO:
TIEDETTÄ JA VALLOITUSSOTIA

Jaakko Hämeen-Anttila tarkastelee jäähyväisluennossaan 600-luvulla alkaneitten arabivalloitusten vaikutusta valloitetuilla alueilla sekä sitä, miten arabit omaksuivat alueen vanhemman, kreikkalaistaustaisen kulttuurin omakseen.

“Ajatus kulttuurien konfliktista nousee aina ajoittain esille ja on tärkeää kumota väärinkäsityksiä: arabialais-islamilaisen ja länsimaisen kulttuurin juuret ovat pitkälti samat.”

Jaakko Hämeen-Anttila on kansainvälisesti tunnettu arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Hän jättää kuluvan lukuvuoden päätteeksi tehtävänsä Helsingin yliopistossa ja siirtyy professorin tehtävään Edinburghin yliopistoon Skotlantiin. Jaakko Hämeen-Anttila on alansa arvostettu asiantuntija, tieteen kiitetty yleistajuistaja, yhteiskunnallinen keskustelija ja Studia Generalia –luentosarjojen pitkäaikainen taustavaikuttaja.

”Tiede opettaa ihmisille kriittistä ajattelua ja tarjoaa aineksia maailmankuvan muodostamiselle. Tieteen tulosten tuominen laajemmin suomalaisen yhteiskunnan käyttöön luentojen, esiintymisten ja kirjoitusten välityksellä on suomalaisen yhteiskunnan rakentamista.”

Huomaa myös:
375 humanistia: Jaakko Hämeen-Anttila
Jaakko Hämeen-Anttila: Ikä ja arvostus Lähi-idän kulttuureissa (Studia Generalia 2011)

MIKKO VIITAMÄKI:
MUSLIMIT JA INTIAN KULTTUURI

Illan päätteeksi kuullaan islamista Intiassa. Tutkijatohtori Mikko Viitamäki tarkastelee puheenvuorossaan sitä, millaisessa poliittisessa ympäristössä alueelle on muodostunut sekä muslimeja, hinduja että sikhejä yhdistävä kulttuuri.

“Aikana, jona muslimeista ollaan rakentamassa länsimaisen yhteiskunnan pelättyä toista, on hedelmällistä nostaa historiasta esiin esimerkkejä siitä, miten muslimit ovat eläneet ja harjoittaneet uskontoaan osana ympäristöä, jossa he ovat olleet vähemmistönä.”

Mikko Viitamäki toimii Etelä-Aasian tutkimuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän opettaa hindiä ja urdua sekä alueen kulttuuriin liittyviä kursseja. Hänen erityisalojaan ovat urdunkielinen kirjallisuus sekä suufilaisuus Intiassa. Tutkimuksessaan hän keskittyy  tekstin ja performanssin suhteen tutkimiseen Intian islamilaisessa kulttuurissa.

KYSYIMME ILKKA LINDSTEDTILTÄ JA MIKKO VIITAMÄELTÄ:
MILLAINEN OPETTAJA JAAKKO HÄMEEN-ANTTILA ON OLLUT?
MIKÄ ON TÄRKEIN HÄNELTÄ SAAMASI OPPI?

” Jaakko on ollut erinomainen opettaja, jonka luennoilla ja seminaareissa on tullut selväksi, että sellaiset rajoja rakentavat käsitteet kuin itä tai länsi ovat ennen kaikkea mielikuvituksemme tuotteita. Jaakon opetuksessa on ollut vahvana teemana esimerkiksi se, että arabiankielistä kirjallisuutta pitää käsitellä samoin keinoin ja lähestymistavoin kuin esimerkiksi eurooppalaista kirjallisuutta: arabiankielinen kirjallisuus ei ole esimerkiksi mystistä tai eksoottista. Jaakko on painottanut luennoillaan ja kirjoissaan sitä, kuinka Välimeri on yksi yhteinen kulttuurialue, jolla ideat ja innovaatiot ovat kulkeneet vapaasti.” (Ilkka Lindstedt)

“Jaakko on ollut kannustava opettaja. Hän ei ole koskaan pyrkinyt sanelemaan tutkimuksen sisältöä ja on ollut aina avoin keskustelemaan myös eriävistä mielipiteistä. Hän on uskonut vahvasti oppilaisiinsa ja näiden työhön. Tärkein oppi lienee ollut se, että humanistinen tutkimus on yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeää, vaikka se ei esim. päättäjien mielestä sitä olisikaan.” (Mikko Viitamäki)

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO
TERVETULOA YLIOPISTOLLE JA VERKKOON!