Luontainen kiinnostus ääniin sekä rikas ympäröivä äänimaailma ovat saaneet ihmisen historiansa aikana luomaan musiikkia.
Musiikin harjoittaminen perustuu kuuloaistin ja aivojen yhteistoimintaan, jonka biologiaa voidaan tutkia molekyyligeneettisten menetelmien avulla. Musikaalisuuteen liittyviä perimän muutoksia on tunnistettu alueilta, joilla sijaitsee sisäkorvan kehitykseen, tunteiden tunnistamiseen ja muistiin ja oppimiseen vaikuttavia geenejä.
Tällä viikolla Studia Generalia -luentosarjassa tarkastellaan haju- ja makuaistia.
Tilaisuudessa alustavat Helsingin yliopiston aistinvaraisen tutkimuksen professori Hely Tuorila, tutkijatohtori, dosentti Antti Knaapila sekä Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi.
Aika: Torstai 23.10.2014 klo 17.00 – 19.00
Paikka: Porthania (Yliopistonkatu 3).
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Ennakkotietoa luennoitsijoista aiheineen:
Professori Hely Tuorila: Mistä maku syntyy?
Tutkijatohtori, dosentti Antti Knaapila: Aromien molekyylikieli
Professori Hannu Salmi: Pyhyyden tuoksu ja Lontoon löyhkä. Hajujen kulttuurihistoriaa
Makea, suolainen, hapan, karvas ja ”lihaisa” umami – siinä viisi perusmakua, jotka makuaistimme rekisteröi. Jokaisella niistä on elintärkeä portinvartijan rooli: Makea viittaa energiaan, umami proteiineihin ja suolaisuus on tärkeä kehon elektrolyyttitasapainolle. Hapan voi viitata pilaantuneeseen ja karvas myrkylliseen ruokaan. Makea ja suolainen ovat ruokakulttuurimme ydinkategorioita. Ne ovat kuin rakennuksen peruskivi, jonka päälle asettuvat muut maut, aromi ja ruoan rakenne.
Hajuaistin tärkeimmät tehtävät liittyvät vaarojen välttämiseen, yksilöidenväliseen kemialliseen viestintään sekä ravintoon. Ihmisellä hajuaistin tehtävistä korostuu ravinnonsaannin tukeminen. Hajuaisti ei ole ihmiselle elintärkeä, kuten joillekin eläinlajeille, mutta sen heikkeneminen tai puuttuminen vähentää selvästi myös ihmisen elämänlaatua.
Kulttuurihistorioitsija Hannu Salmi käsittelee Studia Generalia –luennossaan hajujen ja tuoksujen muuttuvia merkityksiä sekä hajuihin liittyvää mielikuvitusta.
Haju on ollut usein erojen tekemisen väline, johon on liittynyt voimakkaita vastakkainasetteluja. Viimeisen kahden vuosisadan aikana voi havaita myös deodoraatioksi kutsutun ilmiön: modernin ihmisen ihanteeksi on asetettu tuoksuttomuus.
Miksi tunnemme kipua?
Mikä on kosketuksen tarkoitus?
Studia Generalia -luentosarjalla Aistit tarkastellaan tällä viikolla tuntoaistia.
Alustajina ovat Helsingin yliopiston kipulääketieteen professori Eija Kalso sekä
psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti, professori Matti O. Huttunen.
Aika: Torstai 16.10.2014 klo 17.00 – 19.00
Paikka: Porthania (Yliopistonkatu 3).
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Ennakkotietoa luennoitsijoista aiheineen:
Professori Eija Kalso: Kipu
Professori Matti O.Huttunen: Mielihyvä ja mielen kipu
Kipu on aina yksilöllinen, kokonaisvaltainen kokemus. Se on myös elintärkeä suojaviesti, joka opettaa meitä välttämään kipua tuottavia, vaarallisia tilanteita. Jos kipu pitkittyy, sen suojaava vaikutus jää taka-alalle ja kivusta tulee lähinnä elämänlaatua laskeva tekijä. Pitkittynyt kipu on myös merkittävä kansanterveydellinen haaste.
Studia Generalia -luennossaan professori Eija Kalso tarkastelee kivun viestijärjestelmää, sen yksilöllisyyttä ja nykyisiä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia vaikuttaa siihen.
Kosketus, liike, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen ovat keskeisiä ihmisen kokemukselle omasta olemassaolostaan.
Professori, psykiatri Matti O. Huttunen tarkastelee Studia Generalia -luennossaan mielihyvää ja mielen kipua. Miksi meille on tärkeää tulla kohdatuksi ja kosketetuksi – ja mitä voi seurata, jos nämä tarpeet jäävät täyttämättä tai tulemme kaltoin kohdelluiksi?
Aistit-luentosarjan toisessa tilaisuudessa keskitytään näköaistiin, katsomiseen ja visuaaliseen ympäristöömme. Omat näkökulmansa aiheisiin tuovat silmätautiopin professori, silmätautien ylilääkäri Tero Kivelä sekä elokuva- ja televisiotutkimuksen professori Henry Bacon. Tervetuloa!
Aika: Torstai 9.10.2014 klo 17.00 – 19.00
Paikka: Porthania (Yliopistonkatu 3).
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Ennakkotietoa luennoitsijoista aiheineen:
Professori Tero Kivelä: Näön rajat rikkoutuvat
Professori Henry Bacon: Visuaalinen lukutaito
Luentosarjan koko ohjelma
Continue reading
Näkö on monimuotoinen aisti. Tarkan näön lisäksi käytämme koko ajan hyväksi mm. syvyys-, väri- ja kontrastinäköä – vaikka ne ovatkin heikommin kehittyneitä kuin monilla eläinlajeilla. Näköaisti on ollut olennainen nykymuotoisen elämän kehittymiselle ja on sitä tulevaisuudessakin.
Luennossaan professori Tero Kivelä tarjoaa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
• Miksi ihmissilmä on sellainen kuin on?
• Miksi jotkut eläimet näkevät enemmän kuin ihminen?
• Millaisin teknisin keinoin ihminen on onnistunut laajentamaan näkönsä rajoja?