Irma Järvelä: Musiikki meissä

Dosentti Irma JärveläLuontainen kiinnostus ääniin sekä rikas ympäröivä äänimaailma ovat saaneet ihmisen historiansa aikana luomaan musiikkia.

Musiikin harjoittaminen perustuu kuuloaistin ja aivojen yhteistoimintaan, jonka biologiaa voidaan tutkia molekyyligeneettisten menetelmien avulla. Musikaalisuuteen liittyviä perimän muutoksia on tunnistettu alueilta, joilla sijaitsee sisäkorvan kehitykseen, tunteiden tunnistamiseen ja muistiin ja oppimiseen vaikuttavia geenejä.

Lue loppuun

23.10. Haju ja maku

a heart shaped strawberry isolated on a white background

Tällä viikolla Studia Generalia -luentosarjassa tarkastellaan haju- ja makuaistia.

  • Miten makuaisti toimii; entä haju?
  • Voiko toista olla ilman toista?
  • Millaisia merkityksiä tuoksut ja hajut kantavat? Muuttuvatko ne?

Tilaisuudessa alustavat Helsingin yliopiston aistinvaraisen tutkimuksen professori Hely Tuorila, tutkijatohtori, dosentti Antti Knaapila sekä Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi.

Aika: Torstai 23.10.2014 klo 17.00 – 19.00
Paikka: Porthania (Yliopistonkatu 3).
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen

Ennakkotietoa luennoitsijoista aiheineen:
Professori Hely Tuorila: Mistä maku syntyy?
Tutkijatohtori, dosentti Antti Knaapila: Aromien molekyylikieli
Professori Hannu Salmi: Pyhyyden tuoksu ja Lontoon löyhkä. Hajujen kulttuurihistoriaa

Lue loppuun

Hely Tuorila: Mistä maku syntyy?

Professori Hely Tuorila. Kuva: Wilma HurskainenMakea, suolainen, hapan, karvas ja ”lihaisa” umami – siinä viisi perusmakua, jotka makuaistimme rekisteröi. Jokaisella niistä on elintärkeä portinvartijan rooli: Makea viittaa energiaan, umami proteiineihin ja suolaisuus on tärkeä kehon elektrolyyttitasapainolle. Hapan voi viitata pilaantuneeseen ja karvas myrkylliseen ruokaan. Makea ja suolainen ovat ruokakulttuurimme ydinkategorioita. Ne ovat kuin rakennuksen peruskivi, jonka päälle asettuvat muut maut, aromi ja ruoan rakenne.

Lue loppuun

Antti Knaapila: Aromien molekyylikieli

Tutkijatohtori, dosentti Antti Knaapila. Kuva: Marko TarvainenHajuaistin tärkeimmät tehtävät liittyvät vaarojen välttämiseen, yksilöidenväliseen kemialliseen viestintään sekä ravintoon. Ihmisellä hajuaistin tehtävistä korostuu ravinnonsaannin tukeminen. Hajuaisti ei ole ihmiselle elintärkeä, kuten joillekin eläinlajeille, mutta sen heikkeneminen tai puuttuminen vähentää selvästi myös ihmisen elämänlaatua.

Lue loppuun

Hannu Salmi: Pyhyyden tuoksu ja Lontoon löyhkä. Hajujen kulttuurihistoriaa

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hannu_Salmi.jpgKulttuurihistorioitsija Hannu Salmi käsittelee Studia Generalia –luennossaan hajujen ja tuoksujen muuttuvia merkityksiä sekä hajuihin liittyvää mielikuvitusta.

Haju on ollut usein erojen tekemisen väline, johon on liittynyt voimakkaita vastakkainasetteluja. Viimeisen kahden vuosisadan aikana voi havaita myös deodoraatioksi kutsutun ilmiön: modernin ihmisen ihanteeksi on asetettu tuoksuttomuus.

Lue loppuun

16.10. Tunto

beauty boy listen tin can telephone

 

 

 

 

 

 

 

Miksi tunnemme kipua?
Mikä on kosketuksen tarkoitus?

Studia Generalia -luentosarjalla Aistit tarkastellaan tällä viikolla tuntoaistia.
Alustajina ovat Helsingin yliopiston kipulääketieteen professori Eija Kalso sekä
psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti, professori Matti O. Huttunen.

Aika: Torstai 16.10.2014 klo 17.00 – 19.00
Paikka: Porthania (Yliopistonkatu 3).
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen

Ennakkotietoa luennoitsijoista aiheineen:
Professori Eija Kalso: Kipu
Professori Matti O.Huttunen: Mielihyvä ja mielen kipu

Lue loppuun

Eija Kalso: Kipu

Professori Eija Kalso. Kuva: Veikko SomerpuroKipu on aina yksilöllinen, kokonaisvaltainen kokemus. Se on myös elintärkeä suojaviesti, joka opettaa meitä välttämään kipua tuottavia, vaarallisia tilanteita. Jos kipu pitkittyy, sen suojaava vaikutus jää taka-alalle ja kivusta tulee lähinnä elämänlaatua laskeva tekijä. Pitkittynyt kipu on myös merkittävä kansanterveydellinen haaste.

Studia Generalia -luennossaan professori Eija Kalso tarkastelee kivun viestijärjestelmää, sen yksilöllisyyttä ja nykyisiä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia vaikuttaa siihen.

Lue loppuun

Matti O. Huttunen: Mielihyvä ja mielen kipu

Professori Matti O. Huttunen. Kuva: Duodecim TerveyskirjastoKosketus, liike, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen ovat keskeisiä ihmisen kokemukselle omasta olemassaolostaan.

Professori, psykiatri Matti O. Huttunen tarkastelee Studia Generalia -luennossaan mielihyvää ja mielen kipua. Miksi meille on tärkeää tulla kohdatuksi ja kosketetuksi – ja mitä voi seurata, jos nämä tarpeet jäävät täyttämättä tai tulemme kaltoin kohdelluiksi?

Lue loppuun

9.10.2014 Näkö

beauty boy listen tin can telephone

 

 

 

 

 

 

 

Aistit-luentosarjan toisessa tilaisuudessa keskitytään näköaistiin, katsomiseen ja visuaaliseen ympäristöömme. Omat näkökulmansa aiheisiin tuovat silmätautiopin professori, silmätautien ylilääkäri Tero Kivelä sekä elokuva- ja televisiotutkimuksen professori Henry Bacon. Tervetuloa!

Aika: Torstai 9.10.2014 klo 17.00 – 19.00
Paikka: Porthania (Yliopistonkatu 3).
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen

Ennakkotietoa luennoitsijoista aiheineen:
Professori Tero Kivelä: Näön rajat rikkoutuvat
Professori Henry Bacon: Visuaalinen lukutaito
Luentosarjan koko ohjelma

Lue loppuun

Tero Kivelä: Näön rajat rikkoutuvat

Professori Tero KiveläNäkö on monimuotoinen aisti. Tarkan näön lisäksi käytämme koko ajan hyväksi mm. syvyys-, väri- ja kontrastinäköä – vaikka ne ovatkin heikommin kehittyneitä kuin monilla eläinlajeilla. Näköaisti on ollut olennainen nykymuotoisen elämän kehittymiselle ja on sitä tulevaisuudessakin.

Luennossaan professori Tero Kivelä tarjoaa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

• Miksi ihmissilmä on sellainen kuin on?
• Miksi jotkut eläimet näkevät enemmän kuin ihminen?
• Millaisin teknisin keinoin ihminen on onnistunut laajentamaan näkönsä rajoja?

Lue loppuun