Uskonnot ovat olleet tärkeitä kaikkialla maailmassa – ja niiden merkitys on edelleen suuri niin yhteiskunnallisesti kuin yksilöidenkin kannalta.
Studia Generalia -luennossaan Sami Pihlström etsii vastauksia siihen, miksi näin on. Filosofina hän kysyy myös, mikä tekee uskontoon liittyvistä miksi -kysymyksistä erityisiä verrattuna muihin.
“Varsinkin poliittinen nationalismi on osoittautunut hyvin elinvoimaiseksi ja uusiin oloihin muuntautumiskykyiseksi ilmiöksi.”
Kansalliseen identiteettiin liittyvät kysymykset näkyvät monin tavoin eri puolilla Eurooppaa: Skotlannissa, Välimeren alueella, Unkarissa, Venäjällä ja Ukrainassa. Studia Generalia -luennossaan poliittisen historian dosentti Juhana Aunesluoma tarkastelee sitä, mikä selittää tätä “isänmaan” keskeisyyttä eri puolilla maailmaa, ja millaisin tavoin kansallista identiteettiä käytetään myös poliittisen toiminnan välineenä.
“Ainutlaatuinen kehityshistoria on yksilöllistymisen perusta.”
Ihmisen kehityksen kanavoituminen yksilöksi alkaa jo ennen syntymää, ja on erityisen voimakasta varhaisessa lapsuudessa. Kehitys jatkuu läpi elämän prosessina, johon vaikuttavat sekä biologiset muutokset että niiden ohjaavat yksilölliset valinnat ja kulttuuri, jossa elämme. Studia Generalia -luennossaan Kai Kaila kuvaa tätä ihmisen yksilöllistymiskehityksen moniulotteisuutta ja kysyy muun muassa:
Millaisena keskiaika näki yksilön? Entä valistus?
Onko identiteettimme itse valittu, vai määritteleekö yhteisö sen?
Heta Gylling tarkastelee Studia Generalia -luennossaan sitä, miten näkemys ihmisestä yksilönä ja yhteisönsä toimijana on muuttunut historian kulussa. Luento tarjoaa paitsi läpileikkauksen filosofian historiaan, myös peilin sille, millaisina näemme itsemme tänään.
Kevään Studia Generalia -luentosarja ei kaihda suuria aiheita ja kysymyksiä. Tällä viikolla pohditaan käsityksiämme ihmisyydestä: mikä tekee meistä omia yksilöllisiä itsejämme? Mitä tarkoittaa “geenien ja ympäristön vuorovaikutus”? Entä millaisena yhteisönsä toimijana ihminen on eri aikoina nähty?
Professori Kai Kaila:
Milloin ihmisestä tulee yksilö?
Mistä lajien monimuotoisuus on syntynyt? Mikä on lantakuoriaisen rooli maailmankaikkeudessa? Kevään toisessa Studia Generalia -tilaisuudessa maailmaa katsotaan evoluution, ekologian ja ekosysteemien näkökulmista.
Akateemikko Irma Thesleff:
Monimuotoisuus syntyy solujen välisestä viestinnästä
Dosentti Tomas Roslin: Lantakuoriainen maailmankaikkeudessa
Torstaina 12.2.2015 klo 17.00-19.00
Porthania (Yliopistonkatu 3), luentosali PI
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.
Tämänhetkisen käsityksen mukaan kaikki maapallolla tuntemamme elämä on lähtöisin onnekkaasta tapahtumasarjasta merenpohjan suotuisissa olosuhteissa. Elämän perusmekanismit ovat samat eliölajista riippumatta.
Mistä sitten johtuu lajien uskomaton monimuotoisuus? Miksi eläinlajit ja yksilöt niiden sisällä ovat keskenään erinäköisiä? Miksi minulle kasvoi lyhyet varpaat, ja sisarelleni pitkät ja sirot?
“Lantakuoriaiset auttavat meitä hahmottamaan omaa maailmankuvaamme sekä luonnon rakenteesta että sen toiminnasta.”
Dosentti Tomas Roslin kuvaa Studia Generalia -luennossaan sitä, miten oman maailmankuvamme muutos kuvastuu suhteeseemme maan pienimpiin – sonnassa eläviin kovakuoriaisiin.
Kysymykset maailmankaikkeudesta kiehtovat ja kutkuttavat meistä monia. Ne myös vaikuttavat maailmankuvaamme mitä perustavimmalla tavalla: Mistä universumi sai alkunsa? Mitä sen ensi hetkillä tapahtui? Mitä aine on?
Kevään Studia Generalia -luentosarja Muuttuvat maailmankuvat käynnistyy kosmologian professori Kari Enqvistin ja tutkijatohtori Lauri Wendlandin puheenvuoroin torstaina 5.2.2015:
Kari Enqvist: Ensimmäinen sekunti
Lauri Wendland: Aineen olemus
”
Ensimmäisen sekunnin aikana paalutettiin universumimme perusta”
Luonnontieteellisen tutkimuksen kehitys viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana on merkinnyt suunnatonta muutosta ihmiskunnan maailmankuvalle. Meistäkin moni on kuullut avaruuden taustasäteilystä ja jännittänyt Higgsin bosonin etsintää.
Studia Generalia -luennossaan professori Kari Enqvist kuvaa maailmankuvan muutosta kosmologian näkökulmasta: mitä tiedämme maailmankaikkeudesta ja sen synnystä? Miten maailmankaikkeuden varhaisimpia hetkiä tutkitaan?