Geologisten kokoelmien avoimet ovet

Luonnontieteellisen keskusmuseon geologiset kokoelmat ovat avoinna kesäkuukausien ensimmäisen viikonlopun perjantaina ja lauantaina, ja seuraavan kerran Suomen luonnon päivänä 26.8. Me museon geologit olemme silloin siellä vastaamassa kävijöiden kysymyksiin ja muutenkin puhumassa maapallosta.

Olen osallistunut avoimiin oviin lähes joka kerta sinä aikana kun kokoelmat ovat sijainneet Kumpulan kartanossa, mutta vielä ei ole tullut sellaista päivää, että ei olisi kysytty jotakin uutta. Tällä kertaa pohdittiin posliinin valmistukseen käytettäviä mineraaleja (ne ovat maasälvät, kvartsi ja kaoliini), eri alueiden kivilajien lujuuksia ja luonnon asbestimineraalien vaarallisuutta villieläimille. Toistuvia, mutta aina kiehtovia aiheita ovat geologinen iänmääritys, fossiilien löytömahdollisuudet ja jalokivien arvoon vaikuttavat tekijät.

Kumpulan kartanon suuri sali, jossa geologisten kokoelmien mineraalinäytteet on järjestetty kemiallisen koostumuksensa mukaisesti.

Kaikkiin kokoelman saleihin liittyy tarinoita ja anekdootteja, mutta omat mieluisimmat alustustarinani liittyvät meteoriittihuoneeseen. Suomalaisten meteoriittien vitriini on hieno ja arvokas, ja se herättää kävijöiden kiinnostuksen luonnostaan. Kun onnistuu johdattelemaan kävijöiden ajatukset sopivalla tavalla kallioperän, maapallon ja lopulta aurinkokunnan ikään, ja siitä siirrytään kondriittien kiistattomaan johtoasemaan kaikkeen muuhun maalliseen nähden, kävijät usein uppoutuvat vitriiniin hiljaisuuden vallitessa. Silloin en enää häiritse, vaan annan heidän jäädä pohtimaan tätä lyhyttä hetkeä maailmankaikkeuden historiassa. Muistan saman hetken omalla kohdallani, kun kävin ala-asteella luokkaretkellä Arppeanumin Kivimuseossa.

Monet vierailulla käyvät mineraali- tai meteoriittiharrastajat ovat erittäin hyvin perillä aloistaan, ja heiltä kuulee usein uuttakin.

Täällä käydään myös itse rakennuksen vuoksi. Kumpulan kartanon päärakennus hallitsi maisemaa ja ympärillä levittäytyneitä tiluksiaan valmistumisensa aikoihin. Myöhemmin se on toiminut kansakouluna, ihotautisairaalana ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kansliana. Nyt rakennus on ensi kertaa avoinna yleisölle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *