Helsingin yliopisto
Tutkimusmatka Kuningatar Maudin maalle oli mieletön. Etelämantereen kokoa, aukeutta ja kirkkautta on mahdoton kuvailla lyhyesti. Matkalla sinne pohdin, tuntuisiko etelä erilaiselta kuin muut, tutut erämaat. Esimerkiksi Islannissa olen usein ollut ainoa ihminen horistontin tällä puolen. Ymmärtääkö sen, että tällä kertaa ketään ei ole edes 400 kilometrin (tai useimmissa suunnissa yli 5000 kilometrin) jälkeenkään?
Totesin jo alkumatkasta, että kyllä se tuntuu erilaiselta. Etelämanner on niin suuri, että sen voi käsittää vasta kun näkee valkoisen jään jatkuvan alla silmien kantamattomiin, vaikka lentokone on matkannut autiuden yli jo tunteja.
Pääsen palaamaan matkan tapahtumiin vielä useita kertoja. Ensimmäisenä Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston laitosseminaarissa parin viikon päästä.
