Keskiviikko 22.11.2017: Tuuli nousee

Yöllä havahduin siihen, että tuuli oli alkanut ujeltaa tuuletuskanavissa ja ravistella seiniä. Viereinen nunatak Plogen ei ollut näkyvissä valkoisen tuulen mukana lentävän lumen takaa, kun menin aamulla pihan poikki messiin. Päätimme tehdä vain operaatioita, jotka eivät vaadi poistumista kovin kauas tukikohdasta.

Otimme Arton kanssa rautakangen ja lapion ja suuntasimme eiliselle juonelle toiveenamme irrottaa sen ympäriltä sen verran jäätä, että näkisimme paremmin, onko oliviinipitoinen kivi todella kiinni kiintokalliossa. Hetken urakoituamme tuli selväksi, että toimituksella ei ollut kovin kirkas tulevaisuus. Moreeni ulottui jään alla lohkareemme ympärille, eikä umpijäisenä antanut kovin hyvin periksi edes rautakangen alla. Lisäksi näytti siltä, että jää syveni vielä joitakin metrejä ennen oletettua juonen reunaa. Päätimme luovuttaa.

Kolme lumimyrskyliitäjää kävi katsastamassa tilanteen tavallisella kohteliaalla kierroksellaan. Yhdellä niistä oli vatsapuolellaan oranssi läiskä. Retkikuntatoverit olivat jo aiemmin kertoneet petrelien tavasta osoittaa vihamielisyyttään sylkemällä oranssia, haisevaa tahmaa tunkeilijan päälle. Näyttää siltä, että eräs näistä kolmesta oli siis ollut jonkinlaisen kiistan osapuolena.

Olimme saaneet aamulla vielä yhden varsinaisen retkikunnan töihin liittyvän tehtävän, joka sopi geologeille: meidän piti noutaa saunaan uusia kiuaskiviä. Tämä olikin helppo tehtävä, sillä Basenilla esiintyy runsain mitoin oliviinipitoisia vulkaniitteja, joita Suomessakin mieluiten käytetään tähän tarkoitukseen. Parasta kiuaskiveä on hieman karkearakeisempi juonessa kiteytynyt diabaasi, joten tällaisen lohkareita valittiin ja lohkottiin. Arton kiuaskivikasasta tuli paljon komeampi kuin minun. Lujana kivenä diabaasia oli lähes mahdoton saada poikki halutusta paikasta, jos ei löydä vanhoja rakoja hyödynnettäväksi.

Iltapäivällä tuuli nousi ennestään. Kuormaliinat ja hupun remmit paukuttivat tuulessa. Ei ollut hyvä ilma lähteä pidemmälle kenttäreissulle. Jäimme Aboan pihapiiriin piikkaamaan Hiltillä erään pikriittisiirtolohkareen routaista alustaa, jotta sen kääntäminen ympäri traktorilla mahdollistuisi ehkä myöhemmin. Siirtolohkareen alapuoli on mahdollisesti vastaanottanut huomattavasti vähemmän kosmista säteilyä kuin alapuoli, ja saattaisi siksi olla otollisempi tulevia analyysejä ajatellen.

Lohkare ei kääntynyt edes traktorilla.

Illan myötä alkoi sataa lunta, ja white out palasi. Sain illalla tehtäväkseni laittaa tutkimusaseman vihannesviljelmät alulle. Tarkoitukseen on olemassa pieni vesiviljelylaitteisto. Kuuteen astiaan tuli erilaisia salaatteja, rucolaa ja pak choi –kaalia*.

Illan elokuva oli Mikan valitsema Moon River Island, erikoinen kertomus partioleirin tapahtumista vuonna 1965.

*Myöhempi lisäys. Salaatti kasvoi, ja Aboalle tammikuuhun asti jääneet retkikuntalaiset saivat siitä satoa! Ks. FINNARP:in Retkikuntaraportti 2.1.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.