Tiistai 28.11.2017: Poraamista rinteillä

Aamu oli hieman eilistä tuulisempi, ja taivaalla on jonkin verran pilviä. Sää oli joka tapauksessa kirkas ja valoisa, mikä oli hyvä, sillä generaattori oli yöpynyt vuorenrinteessä. Ajoimme aamiaisen jälkeen moottorikelkoilla jatkamaan eilisen juonipaljastuman poraamista. Maisema siitä paikasta on hyvin hieno. Vuoren rinteen vierellä näkyy lumikuopaksi kutsuttu valkea rotko. Taivaalla liiteli yksittäisiä lumimyrskyliitäjiä. Taivaalla oli myös tänään suuria värillisiä rengashaloja.

Kun olimme lopettelemassa töitä ennen lounasta ja henkisesti valmistautumassa nostamaan painavaa aggregaattia nyt alamäkeen kelkan reen luokse, näimme alhaalla liikkuvan oranssin pisteen. Se saapui yllättäen luoksemme jyrkempää lumiluiskaa myöten. Mika oli lähtenyt testaamaan Arctic Truck –maastoautoa talven jälkeen ja päättänyt tulla työpistettämme katsomaan. Auto pääsi nousemaan rinnettä kelkkoja ylemmäs, ja painava kone saatiinkin sen kyytiin kuten muutkin tykötarpeemme.

Mika saapui monsteriautolla.

Matkalla alas huomasin, että moottorikelkan ajaminen onkin oikeastaan aika hauskaa.

Iltapäivällä saimme geologisille tutkimusvälineille autokyydin moreenilaaksoon. Generaattori sai nyt käydä auton lavalla, kun porasimme irti kappaletta ensimmäisenä kenttäpäivänä tavatusta Vestfjellan pikriittien kantamuotolohkareesta. Poran terä antoi periksi iltapäivän lopulla. Se oli loppuun ajettu, täysin tasapäinen. Radioteitse saatiin asemalta Esalta tieto, että varakappale on olemassa, ja lähdin sitä noutamaan. Työ saatiin päätökseen sen avulla.

Meillä on nyt pitkälti kaikki näytteet, mitä täältä toivottiin saatavan. Huomenna, jos sää pysyy hyvänä, koko retkikunta suuntaa naapurivuori Plogenille, ja meillä on mahdollisuus yrittää saada sieltä vielä yksi toiveissa ollut näyte.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.