Helsingin yliopisto
Lähtömme päivämäärä ei ole vielä tarkkaan selvillä, mutta kaiken todennäköisyyden mukaan se tapahtuu tällä viikolla ennemmin tai myöhemmin. Keskiviikkona vietetään itsenäisyyspäivää, joten meidän on parasta olla valmiita lähtemään ennen sitä. Päätettiin siis tehdä viimeinen näytteenhakumatka tänään. Sää oli sopiva, vaikkakin pilvinen ja valkoinen. Tuuli oli alkanut jälleen, ja yhdessä puuttuvan auringonpaisteen kanssa keli oli kenttätöihin aiempia päiviä viileämpi. Ryhmä retkikunnan jäseniä oli lähtenyt jo aamulla huoltamaan rannikolla 150 kilometrin päässä sijaitsevaa sääasemaa.
Emme olleet käyneet vielä länsijyrkänteen reunoilla olevissa matalissa haaroissa, joten suuntasimme tämän viimeisen matkan sinne. Jyrkänteeltä on nähtävissä, että laavakerroksissa on noilla kielekkeillä juonista kieliviä vekkejä.
Laskeuduin rakkaista rinnettä alas ja löysin pienen tumman irtokappaleen, jota laskeuduin tutkiskelemaan. Nojasin hetken rinteessä reppuuni liikkumatta. Silloin tumma varjo peitti taivaan. Kihu lensi ylitseni melkoisen matalalta. Se kävi kääntymässä ja lensi ohi yhä matalammalta. Viimeisellä kerralla se lähestyi suoraan hidastaen lentoaan ja alkoi jo ojentaa räpylöitään laskeutumista varten. Silloin käänsin päätäni, jolloin kihu otti lisää korkeutta ja lensi pois.
Mahtoiko tuo suuri ruskea lentäjä toivoa löytäneensä suuren, herkullisen raadon rinteestä? Retkikunnan jäsenet spekuloivat myöhemmin, että kihulla on ehkä pesä rinteessä. Voi olla niinkin. Se ei kuitenkaan osoittanut kiinnostusta enää silloin, kun kävelin pois. Tämä saattoi siis olla ainoa tähän mennessä todistamani tapaus, jossa villieläin on osoittanut halua syödä minut suihinsa.
Löysimme vielä muutamia juonia, joista yhdessä nähtiin pieniä oliviinihajarakeita. Laskeutuminen viimeiselle niemekkeen näköiselle jyrkänteelle ei tuottanut geologisia tuloksia, mutta näimme vielä yhden lumimyrskyliitäjien huikean lentonäytöksen. Ne tekivät tynnyrikäännöksiä ja syöksyjä jyrkänteiden voimakkaissa nousevissa ilmavirroissa.
Illalla syötiin, saunottiin, luettiin sarjakuvia (mm. Fingerporia ja Lucky Lukea) ja seurattiin rannikolta palaavan kenttäryhmän etenemistä. Poikien illallisena oli hyppyantilooppipataa. Priit antoi oman annoksensa koipiluun pätkät minulle, jotta voin tehdä niistä helmet itsenäisyyspäivän juhlia varten.