Maanantai 11.12.2017: Venäläinen sauna

Aamiaispöydässä keskusteltiin marjoista. Pöydällä on keltaista hilloa, joka on tehty gooseberry-marjasta, eikä kukaan pohjoiseurooppalaisista ole kyennyt tunnistamaan, millainen marja se on ja missä se kasvaa. Nadja sanoi sen olevan physalis ja kasvavan oranssin lyhdyn sisällä. Siitä päädyimme miettimään, mikä on nimeltään se kasvi, joka kasvaa myös Uralilla ja jossa on mustansiniset marjat. Kasvilla on valkoiset kukkaset ja se tuoksuu voimakkaasti. Päädyimme uskomaan, että sen täytyy olla tuomi. Kuulemma Uralilla sen marjoja kuivataan ja jauhetaan, ja näin saaduista jauhoista saa leivottua kaikkein parhaan kakun. Nämä ovat tyypillisiä keskusteluja Antarktiksella, koska mitään aihetta ei voi selvittää nopeasti googlettamalla.

Minulla oli nilkka tullut kipeäksi eilisistä ja toissapäiväisistä kävelyistä, ilmeisesti lukuisista äkillisistä lohkareen muljahduksista, joita ei täällä juuri voi välttää. Pidimme sen vuoksi kevyen päivän, jotta ainakin länsikulman parhaille paljastumille mentäessä molemmat olisivat täydessä vaelluskunnossa. Täällä ei sovi liikkua yksin.

Iltapäivällä lähdettiin etsimään lähellä majapaikkaa, sen lounaispuolella, sijaitsevia kivilajikarttaan merkittyjä mafisia juonia. Huolimatta melko lailla varmana pitämästämme paikannuksesta lukuisista juonista yksikään ei löytynyt. Se on hieman hämmentävää. Kalliot ovat täällä erittäin hyvin paljastuneet ja isäntäkallio aivan erityyppistä kuin juonet. Silti vastaavat juonet löytyvät yleensä helposti jopa tummasta basaltista. Löysimme sen sijaan runsaasti kiilleliuskekerroksia ynnä muita tummia juovia, jotka saattaisivat kaukaa näyttää juonilta.

Schirmacher Oasiksen pohjoisrinteitä.

Tänään oli saunapäivä. Se oli lämmitetty kiinalaista turistiryhmää varten, ja saimme pitää omat yksityiset saunavuorot ennen heidän saapumistaan. Tämä oli ensimmäinen kokemukseni venäläisestä saunasta, ja se oli positiivinen. Mökki on hirsirakenteinen, ja siinä on kuisti, tupa ja pieni pukuhuone. Saunan lisäksi oli pesuhuone, jossa toimitaan perinteisellä vatimeiningillä. Saunassa oli koristeellisia puuesineitä, kuten sorvatut kaiteet kiukaan ympärillä. Lämpötila oli riittävä ja kiviä kiukaassa runsaasti. Katselin terassilta, kun Novolazarevskayan antennien tietämille rakennettiin GLONASS-tukiasemaa. Tämä oli ylellisyyttä. Suihkussa käymistä suositellaan täällä korkeintaan kolme päivän välein, sillä vettä ei vielä saada järvestä. Kaikki tuodaan autolla Novolazarevskayalta, jonne se kaiketi pumpataan toisesta järvestä. Novo Runwaylla suihkuvuoro on kerran viikossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *