Eija Siltari Turun yliopiston, avoin yliopisto ja Tiina Tuijula, Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos
Case-esityksemme kertoo kasvatustieteen perusopintojen ensimmäisen esseen ohjaamisprosessista. Ohjaus toteutettiin uudenlaisena kuluvana lukukautena. Suuri osa opiskelijoista tekee jaksolla ensimmäistä yliopistotasoista esseetään. Esseen tavoitteissa painottuvat tieteellisen tekstin lukemisen ja kirjoittamisen taitojen lisäksi myös tieteellinen tiedonhaku, tieteellisen tiedon soveltaminen sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen ja saadun palautteen perusteella tekstin muokkaaminen. Koska essee kirjoitetaan pienryhmissä, harjoitellaan myös toisilta oppimista ja yhdessä kirjoittamisen taitoja kuten kykyä keskustella kirjoittamisesta ja tekstistä. Tavoitteena on myös kehittää yliopiston opettajan ja opinto- tai verkkoryhmää ohjaavan tuutorin yhteistyötä.
Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöjä opetellaan yhteistoiminnallisesti prosessina. Työskentely tapahtuu verkko-oppimisympäristössä. Ensiksi muodostetaan esseeryhmät. Ryhmä aloittaa työskentelyn pohtimalla ja muotoilemalla rajausidean, joka laitetaan tiedoksi keskustelualueelle. Esseeryhmä saa työskentelyyn oman Wikialueen. Essee palautetaan määräpäivään mennessä, jonka jälkeen esseeryhmät antavat palautetta toistensa esseistä. Tuutori antaa palautetta esseen muotoseikoista ja tieteellisen kirjoittamisen ulkoasusta ja opettaja sisältöasioista. Monimuoto-opiskelijat kokoontuvat tuutorin johdolla opintoryhmään käsittelemään esseitä, palautteita sekä opiskelijoiden kysymyksiä ja kommentteja. Verkko-opiskelijat työskentelevät vastaavasti verkossa. Palautetyöskentelyn jälkeen opiskelijat viimeistelevät ja palauttavat esseensä opettajan arvioitavaksi verkko-oppimisympäristöön.
Verkko-oppimisympäristössä olevassa Opiskelijan yleisoppaassa on avattu ja ohjeistettu esseen arviointikriteerejä. Palautetyöskentelyn aikana opiskelijat voivat myös verkossa esittää tarkentavia kysymyksiä esimerkiksi saamaansa palautteeseen liittyen, joihin tuutori ja opettajat vastaavat. Palautetyöskentelyn jälkeen opiskelijat saavat vielä korjailla ja täydentää esseetään ja sen jälkeen palauttaa täysin valmiin esseensä arvioitavaksi. Arviointi tehdään asteikolla täydennettävä/1-5.
Projektityöskentely vaiheineen tekee oppimista näkyväksi (rajausideat, esseet, palautteet, kysymykset, kommentit). Opiskelija oppii oman työskentelyn lisäksi pienryhmänsä opiskelijoilta ja muilta esseeryhmiltä. Ohjattu ja vaiheistettu prosessi auttaa opiskelijaa pääsemään esseessä alkuun ja kirjoittamaan sitä vaihe vaiheelta tuetusti valmiiksi. Yhdessä kirjoittaminen lisää opiskelijoiden keskinäistä keskustelua ja ajatusten vaihtoa niin sisältöasioista kuin tieteellisen kirjoittamisen tavoista ja edistää siten syvällisempää oppimista. Opiskelijan on ehkä helpompi antaa ja vastaanottaa palautetta ryhmässä tehdystä kuin itsenäisesti tehdystä esseestä. Opettajat ja tuutorit näkevät läheltä opiskelijoiden kirjoittamisprosessin ja huomaavat ohjaustarpeet. Ohjausresurssi voidaan kohdistaa edistämään oppimista, painopiste siirtyy arvioinnista ohjaamiseen. Kun vertaillaan ohjattua prosessia aikaisempaan, voidaan todeta, että ohjattu projektityöskentely edisti esseiden valmistumista.
Mitä ensimmäisen kierroksen jälkeen kannattaa tehdä toisin? Prosessiin kannattaa varata noin viikko lisää aikaa. Opiskelijoita pyydetään jatkossa itsearvioimaan esseen tekemistä, mikä tukee oman oppimisen reflektointia ja tekee näkyväksi oppimisprosessia ja asioita, joihin opiskelija tarvitsee ohjausta. Vertaisarvioinnit olivat hyvin vaihtelevasti tehtyjä, siksi vertaisarvioinnin ohjeistusta kannattaa tuoda selvemmin esiin, mihin asioihin esseissä kiinnitetään huomiota, mitä nostetaan esiin ja kuinka laajasti. Osa tuutoreista vaikutti hieman etsivän rooliaan palautteen antajana yhdessä opettajan kanssa verkko-oppimisympäristössä. Ennen seuraavaa kierrosta prosessista on tarkoitus kysyä palautetta ja hioa käytäntöjä kaikkien prosessin osapuolten (opiskelijat, tuutorit ja opettajat) näkökantoja kuunnellen.