6. Pisteitä ja hasardeja

Kuudennella kurssikerralla harjoiteltiin muun muassa paikkatiedon keräämistä Epicollect5-sovelluksella ja sen tuomista QGIS:iin. Lisäksi interpoloitiin pisteitä Google Mapsia apuna käyttäen ja käsiteltiin erilaisia hasardiaineistoja Excelissä ennen niiden tuomista ohjelmistoon.

Kurssikerran alussa kiersimme ryhmissä Kumpulan lähimaastossa ja tallensimme EpiCollect5-sovelluksen kyselylomakkeeseen tietoa kymmenestä eri paikasta. Vastasimme kysymyksiin koskien muun muassa kohteen viihtyisyyttä, ihmismäärää ja turvallisuutta arvioiden niitä asteikolla 1-5. Yleisesti ottaen puistoissa ja muissa julkisissa tiloissa oli melko hiljaista, mihin vaikutti toki helmikuinen sää ja ajankohta myöhään iltapäivällä.

Kävelyretken jälkeen ryhmien saamat tiedot ladattiin yhteen tiedostoon, joka piti seuraavaksi tuoda omalle tietokoneelle ja QGIS:iin. Tietojen tuominen onnistui helposti Excelin kautta Add Delimited Text Layer -toiminnolla ja ohjelmisto tunnisti csv-muotoisen taulukon automaattisesti. Käytin taustakarttana Open Street Map:ia ja havaitsin, että kaikki pisteet näyttivät sijoittuneen suurin piirtein oikeille paikoilleen – muutamissa kohdissa oli kylläkin pientä parin metrin heittoa sijainneissa. Visualisoin pisteet turvallisuuden (1-5) mukaan ja laadin lopputuloksista kartan (kuva 1). Kuten kartasta näkyy, useimmissa pisteissä turvallisuus on koettu melko hyväksi; yhden pisteen tuloksia ei ole ollenkaan.

Kuva 1. Koettu turvallisuus (asteikolla 1-5) Kumpulan lähimaaston havaintopisteissä.

 

Myös seuraavassa tehtävässä käsiteltiin pisteitä – tällä kertaa ne piti luoda itse. Tehtävässä tarkasteltiin Helsingin ydinkeskustan kortteleita ja katukuvassa näkyvää kaupallisuutta. Loin siis uusia pisteitä noin 10 kappaletta ja arvioin kaupallisuutta (kauppojen julkisivut, mainokset yms.) asteikolla 1-5. Pisteet oli tarkoitus vielä interpoloida, mutta jostain syystä työkalu ei ainakaan meidän kurssiryhmämme jäsenillä toiminut. Työkalun käyttö tuli kuitenkin tutuksi, sillä testasin sitä aikaisemmin käytettyjen Epicollect5-pisteiden kanssa.

Kurssikerran loppupuolella haettiin hasardeihin ja luonnonilmiöihin (maanjäristykset, tulivuoret ja meteoriitit) liittyvää tietoa Excelin kautta QGIS:iin. Pikainen Excel-kertaus oli hyödyllinen, koska pilkkujen muuttaminen pisteiksi ja tekstin muotoileminen sarakkeiksi helpottivat tiedon saamista QGIS-kelpoiseen muotoon. Hain aluksi kaikki yli 6 Richterin maanjäristykset pistetiedostona ja toin ne ohjelmaan pohjakartan päälle näkyviin. Maanjäristysten määrä oli suuri, joten yksittäisten tietojen hahmottaminen oli vaikeaa. Sen sijaan pisteiden sijoittumisesta voi päätellä esimerkiksi litosfäärilaattojen sijainnit selvästi. Kuten kartasta (kuva 2) näkyy, suurin osa maanjäristyksistä on tapahtunut litosfäärilaattojen reuna-alueilla (kuva 3) ja etenkin Tyynenmeren tulirenkaan ympäristössä.

Kuva 2.  Yli 6 Richterin maanjäristykset vuosina 1980-2012.

 

Kuva 3. Litosfäärilaattojen reunat (lähde: https://www.worldatlas.com/articles/major-tectonic-plates-on-earth.html)

 

Kokeilin seuraavaksi suodattaa alle 8 Richterin maanjäristykset tietokannasta, jolloin näkyviin tulivat kaikista voimakkaimmat järistykset. Kartasta (kuva 4) näkee, että useimmat voimakkaat maanjäristykset ovat tapahtuneet laattojen törmäys- tai erkanemiskohdissa. Toisin kuin edellisestä kartasta, tästä erottaa myös yksittäiset järistykset.

Kuva 4.  Yli 8 Richterin maanjäristykset vuosina 1980-2012. 

 

Halusin tarkastella vielä tulivuorien sijoittumista, joten latasin hieman samantyyppisen tulivuoritietokannan. Vertailin vielä tulivuorien sijainteja maanjäristyskarttoihin ja etenkin yli 6 Richterin järistysten kartta näytti hyvin samanlaiselta tulivuorikartan kanssa (kuva 5). Tämä on ymmärrettävää, koska tulivuoria syntyy juuri laattojen saumakohtiin – useimmiten erkanemiskohtiin kilpitulivuoria ja törmäyskohtiin kerrostulivuoria. Olisi ollut kiinnostavaa luokitella havaintoja vielä tarkemmin tyypin mukaan: millä alueilla esiintyy minkäkin tyyppisiä tulivuoria. Esimerkiksi Nestori Grönholmin blogista (Grönholm, 2019) löytyi karttoja, joissa tulivuoria oli luokiteltu vielä purkautumisajankohdan ja vedenalaisen sijainnin mukaan.

Kuva 5. Yli 8 Richterin maanjäristykset ja tulivuorien sijainnit samalla kartalla.

 

Tehtävässä tuli pohtia karttojen soveltuvuutta opetuskäyttöön. Vaikka tekemäni kartat ovat melko pelkistettyjä, voisi niistä olla apua esimerkiksi litosfäärilaattojen rajoja ja niiden läheisyydessä tapahtuvia ilmiöitä (maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset) tarkasteltaessa.

Lainatut lähteet:

Grönholm, N. (27. helmikuu 2019). Luku 6. Pakkasesta tulivuoreen. Noudettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/nestorig/2019/02/26/luku-6/

World Atlas. (27. helmikuu 2019). Noudettu osoitteesta https://www.worldatlas.com/articles/major-tectonic-plates-on-earth.html