Month: March 2019

Blogini on nyt valmis arvioitavaksi.

Viimeisellä kurssikerralla päästiin toteuttamaan vapaavalintainen karttaprojekti – aineiston etsimisestä ja muokkaamisesta lähtien. Kurssikerta oli melko työläs, mutta samalla oli opettavaista tehdä kaikki vaiheet alusta alkaen itsenäisesti.

Selailin läpi useita sivustoja ja ongelmaksi muodostui alussa sopivan alueen ja tutkimuskohteen rajaaminen: aineistoa oli saatavilla valtavasti. Löysin hyvät pohja-aineistot Natural Earth Data –sivustolta (Natural Earth Data, 2019) ja avasin ne aluksi QGIS:iin. Sain kartalle näkyviin muun muassa valtiot rajoineen, valtameret, järvet, joet sekä suuret kaupungit.

Aineistoa näytti löytyvän kattavasti etenkin Yhdysvaltojen alueelta, joten rajasin sen tutkimusalueekseni. Rajasin siis kaikki avatut suuret tietokannat Clip-toiminnolla valtion rajoja käyttäen. Löysin samalta sivustolta myös osavaltioiden rajat, joten otin ne mukaan tarkasteluun nimineen. Taustakartan laatiminen oli kätevää, kun kaikki tärkeimmät pohja-aineistot löytyivät yhtenäisessä muodossa samalta sivustolta.

Päätin tarkastella aluksi USA:n kansallispuistoja ja muita suojeltuja alueita koskevaa aineistoa, joka löytyi aluemuotoisena Natural Earth Data:n sivuilta. Sain tämän tason aiempien tapaan melko kätevästi auki ohjelmistossa ja koordinaatistotkin näyttivät olevan kohdallaan (kaikissa aineistoissa sama WGS84 käytössä). Projektio kylläkin vääristi huomattavasti pohjoisia alueita ja etenkin Alaskan osavaltion pinta-alaa, mutta kaikkien tasojen muuntaminen ei tuntunut järkevältä. Laadin kartan kaikista USA:n kansallispuistoista (kuva 1) ja esitin Alaskan erikseen kartan vieressä. Kuten kartasta näkyy, USA:ssa on melko paljon pinta-alaltaan suuria kansallispuistoja: näistä suurimpia ja tunnetuimpia muun muassa Yellowstone, Death Valley, Grand Canyon ja Alaskan laajat pohjoiset alueet.

Kuva 1. Kansallispuistot Yhdysvalloissa, erikseen Alaskan osavaltio, jonka kokoa projektio vääristi.

 

Löysin myös vastaavanlaista aluemuotoista dataa urbaaneista kaupunkialueista ja rajasin sen tuttuun tapaan Clip-toiminnolla USA:n alueelle. Kuten tekemästäni kartasta (kuva 2) näkyy, USA:ssa on useita suuria urbaaneja alueita, joista etenkin rannikkoseudut erottuvat keskittyminä. Suuresta valtion kokoisesta kartasta oli vaikeaa erottaa yksittäisiä kaupunkialueita, joten esitin kaikista suurimmat asutuskeskittymät erikseen zoomattuina. Näitä alueita ovat itärannikon ”Bosh-Wash”-kaupunkiketju, länsirannikon Kalifornian ja San Franciscon alue sekä etelärannikko ja Floridan niemimaa. Myös pohjoisessa lähellä Kanadan rajaa Suurten Järvien alueella on useita kaupunki- ja teollisuuskeskittymiä. Kaikilla edellä mainituilla alueilla useat suuret kaupungit ovat niin sanotusti kasvaneet yhteen muodostaen yhtenäisiä metropolialueita.

Kuva 2. Urbaanit kaupunkialueet Yhdysvalloissa. Erillisinä kuvina kolme suurinta asutuskeskittymien aluetta.

 

Halusin vielä lopuksi tarkastella joitakin USA:ssa esiintyviä luonnonhasardeja, joita alueella riittää monentyyppisiä. Selailtuani pitkään eri sivustoja, löysin varsin kattavan tietokannan maanjäristyksistä USA:ssa vuosina 1568 – 2004 (MapCruzin, 2019) eli lähes viidensadan vuoden ajalta. Alkuperäinen pistetietokanta näytti melko sekavalta aineiston laajuuden takia, eikä luokittelukaan onnistunut helposti. Päätin siis kokeilla heatmapin tekemistä tuodakseni selkeyttä aineistoon– kartalle tulivat näin näkyviin alueet, joilla pisteitä esiintyy eniten. Kuten aiemman kurssikerran maanjäristystehtävissä havaitsin, eniten maanjäristyksiä tapahtuu litosfäärilaattojen saumakohdissa. USA:n alueella korostuvat etenkin Kalifornian San Andreasin siirros länsirannikolla ja pohjoiset raja-alueet Alaskan suunnalla (kuva 3). Myös Havaijin tuliperäinen alue Atlantilla erottuu kartasta.

Kuva 3. Maanjäristykset Yhdysvalloissa vuosina 1568 – 2004 kuvattuna heatmapilla (oikeassa alakulmassa alkuperäinen pisteaineisto).

 

Viimeinen kurssikerta oli aiemmista poikkeava itsenäisen työskentelyn määrän vuoksi, mutta samalla oli hauskaa etsiä itseä kiinnostavia aineistoja ja luoda niin sanotusti pienistä palasista kooten uusia karttoja. Tarkastelualueeni oli mielestäni hyvä, koska USA:sta löytyi melko helposti luotettavaa aineistoa pitkältä aikaväliltä – jos aikaa olisi ollut, olisi ollut kiinnostavaa laatia kartat esimerkiksi hurrikaanien vaikutuksista ja talouden kehityksestä eri osavaltioissa (nämäkin aineistot löytyivät selailun ohessa). Katselin lopuksi muiden kurssilaisten laatimia karttoja, joita olikin hyvin monentyyppisiä. Esimerkiksi Katja Pulkkinen (Pulkkinen, 2019) oli tarkastellut monipuolisesti terveyteen liittyviä tilastoja Euroopassa. Myös Sanni Laaksonen oli tarkastellut USA:aa blogissaan (Laaksonen, 2019) mielenkiintoisesti kaivosten ja vesistöalueiden näkökulmasta.

 

Lainatut lähteet

Laaksonen, S. (6. maaliskuu 2019). kurssikerta 7. Noudettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/sanlaaks/2019/03/03/kurssikerta-7/

MapCruzin. (6. maaliskuu 2019). Noudettu osoitteesta https://mapcruzin.com/natural-disaster-shapefiles/earthquakes-arcgis-shapefile-download.htm

Natural Earth Data. (6. maaliskuu 2019). Noudettu osoitteesta https://www.naturalearthdata.com/

Pulkkinen, K. (6. maaliskuu 2019). kurssikerta 7. Noudettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/kzpulkki/2019/03/01/kurssikerta-7/