Polttoaineen keskimääräinen hintakehitys etenee melko vakaasti väärään suuntaan viljelijän kannalta. Tämä herättää kiinnostusta polttoaineen kulutukseen ja siinä säästämiseen. Myös esimerkkitiloilla oltiin kiinnostuneita polttoaineen kulutuksesta. Sekä omasta, että muiden. Yksi luku ei välttämättä kerro paljoakaan, jos sitä ei voi verrata mihinkään. Jokainen viljelijä voi suhteellisen helposti laskea omia hehtaarikulutuksia. Mitataan vain käytetyn polttoaineen määrä ja tehty pinta-ala. Tätä helpottaa kummasti tilasäiliön mittari ja lohkokortit. Loppu sujuukin yhdellä jakolaskulla.

Viljelijöiden täyttämien polttoainelomakkeiden perusteella laskettiin kuinka monta litraa polttoainetta kului missäkin työssä. Vertailun helpottamiseksi laskelmissa käytetään yksikkönä yleensä litraa per hehtaari (l/ha). Joissain tapauksissa litraa per kappale, tai litraa per tonni voi olla havainnollisempi.

Koska pellot ovat erilaisia, myös kulutukset voivat olla erilaisia vaikka työ ja kalusto olisikin  sama. Kulutukseen vaikuttavat monet seikat työstä riippuen. Muokkaustöissä muun muassa maalajilla, työsyvyydellä, työkoneen säädöillä, peltojen muodolla, peltojen koolla, korkeuseroilla, renkailla, rengaspaineilla, ajotavalla ja työkoneen terien kunnolla on vaikutusta polttoaineen kulutukseen. Paalauksessa paalit voivat olla eri kokoisia ja puinnissa hehtaarisato voi vaihdella paljonkin. Monen tekijän summana tuloksiiin syntyy siis helposti vaihtelua ja pelkästään lukuihin tuijottaminen voi johtaa harhaan.

Jos kulutuslukema on kuitenkin kovin suuri, kannattaa miettiä miten ja millaisissa olosuhteissa työn tekee. Onkohan itsellä eri maalaji kuin toisella puolen Suomea, vai tulikohan muokkauskone säädettyä turhankin syvään? Oliko aura vinossa? Oliko traktori kuormitettu sopivasti? Pääsevätkö lapset talvella pellolle pulkkamäkeen? Joka tapauksessa olennaisinta lienee miettiä miksi kulutus on mitä on ja voisiko asialle tehdä jotain.

Alla olevassa taulukossa on esitelty tuloksia 12 eri tilan kulutuksista muutamissa eri työvaiheissa. Tulokset ovat vasta alustavia ja tulevat vielä täydentymään hankkeen edetessä. Tilat ovat satunnaisessa järjestyksessä. Kaikilla 16 tilalla ei seurattu polttoaineen kulutusta. Moni oli jo ehtinyt tehdä  kevättöitä ennen seurannan aloittamista. Tämän vuoksi mm. äestyksen kulutuksen laskentaan ei ollut käytettävissä montaa arvoa eikä hehtaaria. Pieniin pinta-aloihin perustuvissa laskelmissa pienetkin mittavirheet käytetyn polttoaineen määrässä vaikuttavat paljon tulokseen. Taulukon oikeassa laidassa on tiloilta laskettujen kulutuksien keskiarvo (ka), sekä  hehtaari- (ha), tai kappalemäärä (kpl) yhteensä, jota on käytetty kulutuksien laskennassa. Siirtoajomatkoja ei ole huomioitu tässä taulukossa. Esimerkkitilojen pellot sijaitsivat keskimäärin noin 3,3 km päässä tilakeskuksista, mutta myös muutamia huomattavan kaukana olevia lohkoja oli.

Puinnista on laskettu hehtaarikulutuksen lisäksi myös l/tn kulutus satotietojen perusteella. Puintikosteudet olivat esimerkkitiloilla pääsääntöisesti välillä 15-20 % vuonna 2013. Eniten puituja kasveja olivat ohra ja vehnä. Puimurin läpi kulki myös kauraa, rypsiä, rapsia, härkäpapua ja kuminaa, sekä pieniä määriä muita kasveja.

Polttoaineen kulutuksen seuranta jatkuu. Toivottavasti taulukkoon saadaan vielä täydennystä ja lisää työvaiheita.