Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssi aloitettiin reippaasti ja ensimmäisellä kurssikerralla pääsimme jo tuottamaan omat koropleettikarttamme QGis-ohjelmalla. QGis on itselleni vielä kovin tuntematon, mutta onneksi tutustuminen aloitettiin ohjatusti askel kerrallaan. Alla näkyy kurssikerran aikana laatimani koropleettikartta, jonka lopputulemaan olen aika tyytyväinen. Kartalla on esitetty HELCOM-alueen typpipäästöjen määrää valtioittain. Mielestäni onnistuin kurssikerran rajoissa tuottamaan selkeän ja informatiivisen karttaesityksen. Toki esimerkiksi värisävyjen esteettisyyttä voisi tarkastella vielä uudelleen, mutta mielestäni valitsemani värit palvelevat hyvin tarkoitustaan tässä kartassa.
Kurssin ensimmäisenä tehtävänä tuli tuottaa annetun kunta-aineiston perusteella koropleettikartta. Kartalla esitettävän muuttujan sai valita itse. Tutkin annetun aineiston attribuuttitaulua ja päädyin visualisoimaan kuntien väestöntiheyttä. Mielestäni tämän muuttujan avulla voidaan tarkastella selkeästi Suomen väestöä ja sen sijoittumista. Yksinkertaisen karttaesityksen luomisessa pääsin hyvin kertaamaan ensimmäisellä kurssikerralla opittuja taitoja. Mielestäni lopputulema on selkeä ja informatiivinen.
Yllä näkyvässä koropleetti- eli alueluokituskartassa on visualisoitu Suomen kuntia niiden väestöntiheyden mukaan. Väestöntiheydeltään tiiviimmät alueet on visualisoitu kartalla tummemman vihreällä ja harvemmin asutut alueet vaaleammilla vihreän sävyillä. Kartalla erottaa selkeästi, miten väestö on keskittynyt Etelä-Suomeen sekä yliopistokaupunkien, kuten esimerkiksi Joensuun, Jyväskylän ja Oulun alueille.
Päädyin esittämään kunnat kartalla neljässä eri luokassa siten, että jokaiseen luokkaan kuuluu yhtä monta kuntaa. Päädyin tähän valintaan, jotta saisin kuntien väliset erot näkymään kartalla selkeämmin. Kokeilin myös jakaa luokkia ensin siten, että kaikkien luokkien suuruus olisi sama. Kuitenkin tällä tavalla lähes kaikki kunnat kuuluvat samaan luokkaan, joten kuntien välisiä eroja ei saada näkymään kartalla. Alla näkyy hahmotelma koropleettikartasta tasavälisellä luokituksella.
Väestön sijoittumista kartalla selittää nyky-yhteiskunnan kaupunkilähtöisyys. Väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin työ- ja opiskelupaikkojen perässä. Katariina Karvinen on blogissaan kirjoittanut postauksen, jossa esittelee iäkkään eli yli 65-vuotiaan väestön osuutta kunnittain (Katariinan blogi 2022). Mielestäni on mielenkiintoista tarkastella näitä karttoja yhdessä. Kartoista näkyy selkeästi miten iäkäs väestö keskittyy erityisesti sellaisille alueille, missä väestöntiheys on alhainen. Tämä heikentää alueiden huoltosuhdetta.
Ensimmäinen viikko kurssilla loi hyvän pohjan oppimiselle. Olen motivoitunut oppimaan karttaohjelmien hallintaa paremmin, joten odotan kurssin tulevia haasteita innolla. Mielestäni ensimmäinen kurssikerta ja ensimmäinen harjoitus olivat hyviä tapoja tutustua kurssiin ja QGis-ohjelmaan. Samalla pääsimme kertaamaan paikkatiedon peruskäsitteitä. Opin ensimmäisellä viikolla erityisesti käytännön asioita liittyen QGis-ohjelmaan. Lisäksi alan hahmottamaan paremmin paikkatiedon rakennetta ja sen tilastollisia lähteitä.
Lähteet:
Karvinen K. (2022) Katariinan blogi (luettu 21.1.2022)