Kurssin lähestyessä loppuaan pääsimme harjoituskerralla virkistäytymään ulkona ja keräämään pisteaineistoa kampuksen läheisyydestä. Kauniina talvipäivänä ulkoilu teki hyvää ja oli inspiroivaa kerätä pisteitä, joita pääsi itse pyörittelemään QGis:illä. Kerätyn pisteaineiston pohjalta tarkastelimme Kumpulan alueen turvallisuutta. Teimme aineiston pohjalta interpoloinnin ja visualisoimme näin turvallisempana koettujen alueiden sijoittumista.
On mielenkiintoista pohtia kerätyn aineiston objektiivisuutta ja luotettavuutta. Kohteiden turvallisuuden sekä viihtyisyyden kokemukseen vaikuttaa valtavasti subjektiivinen kokemuspohja sekä ulkopuoliset tekijät, kuten sääolosuhteet. Meidän ryhmämme pääsi toteuttamaan aineiston keruun mitä kauneimpana aurinkoisena talvipäivänä, kun taas edellinen ryhmä oli joutunut tarpomaan ulkona lumimyräkässä. Kerätty aineisto oli myös kohtuullisen suppea ja sisälsi paljon katvealueita. Ali kirjoittaa blogissaan hyvin aineiston keruun haasteista.
“Kohteiden kerääminen osoittautui haastavaksi, sillä Kumpulan kampuksen lähellä on varsin vähän selkeästi rajattavissa olevia kohteita, jotka ovat yksittäistä penkkiä tai bussipysäkkiä merkittävämpiä. Lisäksi kohteiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta oli hankalaa arvioida objektiivisesti sääolosuhteiden takia.” Ali Ylikoski 2022
Ulkoilun lisäksi viikon aihe tuntui virkistävältä edellisten viikkojen haasteiden jälkeen. Interpolointi on käsitteenä itselleni tuttu ja aineistojen pyörittely tuntui hyvin helposti lähestyttävältä. Itsenäistehtävänä oli tarkoitus tuottaa 3 karttaa, joissa esitetään eri hasardeja maailmankartalla. Leikittelin interpoloinnilla ja erilaisilla visualisoinneilla sekä tein muutaman yksinkertaisen pistekartan, joiden avulla voi tarkastella hasardien spatiaalista jakautumista suhteessa litosfäärilaattojen rajoihin.
Ensimmäisenä tein kartan, jossa voi vertailla raportoitujen maanjäristyksien voimakkuutta. Karttaa tarkastelemalla huomaa, että aineiston perusteella voimakkaita yli 6 magnitudin maanjäristyksiä esiintyy laajemmin, kuin 3-6 magnitudin maanjäristyksiä. Tulos hämmentää, koska maanjäristyksien yleisyys vähenee voimakkuuden kasvaessa. Pohdin, johtuuko ero aineiston virheellisyydestä vai siitä, kuinka aktiivisesti heikompia maanjäristyksiä on raportoitu suhteessa voimakkaisiin ja siten merkittäviin maanjäristyksiin.
Toisessa kartassa testaan luovuuteni rajoja tiedon visualisoinnissa. Tein interpoloimalla rasteripinnan, joka kuvaa yli 6 magnitudin maanjäristyksien voimakkuutta. QGis tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet aineiston visualisointiin ja halusin kokeilla leikitellen erilaista lähestymistapaa. Kartta, jonka nimesin keijukartaksi on mielestäni todella söpö, mutta hyvin vaikeasti tulkittavissa. Legendassa esitetyt värisävyt eivät vastaa lainkaan kartalla näkyviä sävyjä ja karttaa tarkastelemalla on muutenkin hankala hahmottaa, mitä ilmiötä sillä olisi tarkoitus kuvata.
Tässä karttaesityksessä olen lisännyt pisteaineistona kartalle sekä raportoidut voimakkaat maanjäristykset että tulivuoret. Lisäksi kartalta löytyy litosfäärilaattojen rajat. Karttaa tarkastelemalla huomaa, miten sekä tulivuoret, että maanjäristykset klusteroituvat selkeästi litosfäärilaattojen rajavyöhykkeille ja etenkin laattojen törmäyskohtiin. Kartalla voi myös erottaa Tyynenmeren tulirenkaan eli Tyyntä valtamerta ympäröivän vyöhykkeen, johon liittyy suurin osa maapallon seismisestä ja vulkaanisesta aktiivisuudesta.
Viimeisellä kartalla tarkastelen tsunamien esiintymistä. Toin tsunamit pisteaineistona pohjakartalle ja suoritin sen perusteella heatmap-toiminnon. Toiminto loi uuden rasteripinnan tsunamien mukaisesti. Tämän kartan visualisoinaissa en keskittynyt leikittelyyn vaan pyrin luomaan informatiivisen lopputuloksen. Kartasta näkyy selkeästi miten tsunamituhot keskittyvät Kaakkoi-Aasian alueelle Tyynelle valtamerelle.
Lähteet:
Ylikoski A. (2022). Alin geoinformatiikkablogi (luettu 24.2.2022)