Keskiviikkoaamuna pääsimme jälleen syvään päätyyn paikkatietoaineistojen kanssa. Edellisillä kurssikerroilla olemme keskittyneet vektorimuotoisiin aineistoihin ja nyt pääsimme tarttumaan myös rasterimuotoiseen paikkatietoon. Ennen rasterimuotoon perehtymistä syvennyimme vielä pisteaineistoihin ja harjoittelimme ruutuaineiston tuottamista. Katri kirjoittaa blogissaan hyvin pisteaineistojen hyödyistä.
“Pisteaineistot ovat kaikista tarkimpia aineistoja ja ne ovat datamäärän kannalta taloudellisia, koska ne ovat pieniä ja yksinkertaisia kohteita ja tarvitsevat vain yhdet koordinaatit, mutta niihin voi tallentaa paljon tietoa. Pisteaineistot soveltuvat hyvin pistemäisten kohteiden kuten rakennusten kuvaamiseen. Esimerkiksi laserkeilauksella tuotetut rinnevarjostusmallit ovat pisteaineistoja. Laserkeilauksella voidaan löytää kohteita, joita on hankala havaita ilmakuvista tai maanpinnalta ihmisen näkökulmasta esimerkiksi metsän peitossa olevia rakennuksia.” Katri Hämäläinen 2022
Ruutuaineiston tuottaminen tuntui palkitsevalta. Ohjattuna prosessi tuntui selkeältä ja oman työnsä jäljen näki heti edessään. Tekemälläni kartalla esitän muun kielisten asukkaiden osuutta pääkaupunkiseudulla. Neliökilometrin kokoisessa ruudukossa näkyy muutamia klustereita, joihin on keskittynyt suuri osuus muun kielisiä. Ruutumuoto sopii mielestäni hyvin tämän tyyppisen tiedon kuvaamiseen, koska se on selkeä tapa kuvata ilmiön spatiaalista jakautumista. Ruutujen koon valinnalla kartan tuottaja voi hallita ilmiön visualisoinnin yleistystasoa.
Rasteriaineistoihin tutustuimme Pornaisten alueella. Kokosimme QGis-projektiin rasterimuotoisen pohjakartan sekä neljään osaan jaetun vinovalovarjosteen. Tässä kohtaa onhyvä muistaa karttaohjelmassa käytettyjen koordinaattien merkityksen. Rasterimuodossa tuodut aineistot eivät nimittäin automaattisesti löytäneet oikealle paikalleen, vaan tarvitsivat manuaalista ohjausta. Aineistojen löydettyä paikkansa, ne yhdistettiin ja siirryttiin tuottamaan uusia tasoja. Vinovalovarjosteen avulla loimme kartalle vektorimuotoiset korkeuskäyrät ja saimme näin korostettua karttalehden korkeussuhteita.
Korkeussuhteiden tarkastelun jälkeen pääsimme valmistelemaan aineistoa seuraavan viikon harjoitusta varten. Tarkoituksena oli luoda viiva-aineisto Pornnaisten keskustan alueen tieverkosta ja pisteaineisto keskustan asuinrakennuksista. Rakastan digitointia, joten olin innoissani mahdollisuudesta kliksutella pitkästä aikaa. Digitointi rentoutti mieltä ja vähensi kurssiin liittyvää ahdistusta. Tuntui hyvältä saada tuotettua itse valmiiksi aineisto, jota pääsisi hyödyntämään tulevissa analyyseissä.
Lähteet:
Hämäläinen K. (2022). GIS-velhoksi – Tarinoita geoinformatiikan opiskelusta (luettu 23.2.2022)