Ruutukartat

Neljännellä kurssikerralla tutustuttiin ruutukarttojen maailmaan. Ruutukartassa tutkitun alueen päälle piirretään ruudukko halutulla ruutukoolla. Ruudukolla voidaan tämän jälkeen esittää pistemäistä paikkatietoa luotujen ruutujen tarkkuudella. Esimerkiksi asukkaiden, talojen tai vaikka linnunpönttöjen määrää per ruutu. Ruutukartalla voidaan esittää aineistoa suhteellisina sekä myös absoluuttisina määrinä, koska ruudut ovat saman kokoisia ja siksi vertailtavissa keskenään. Perinteisillä koropleettikartoilla, joissa tutkitut alueet ovat usein keskenään erikokoisia hallinnollisia alueita, voidaan esittää vain suhteellisia arvoja, jotta alueita voi vertailla keskenään. Ruutukartoilla kartan tarkkuus ja tietomäärä riippuvat paljolti ruutukoosta. Sivultaan kilometrin kokoisten ruutujen sisään mahtuu jo paljon vaihtelua, joka ei kartalla näy. Pienempien ruutujen avulla vaihtelu saadaan tarkemmin näkyviin. Toisaalta järkevän ruutukoon valintaan vaikuttavat aina myös tutkittu asia ja tutkitun alueen laajuus.

Kurssikerran tehtävässä tarkasteltiin erilaisia rakennuskohtaisia tietoja pääkaupunkiseudulla. Käytetty tietokanta oli Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tuottamalta SeutuCD:ltä , jossa on tietoja kaikista seudun rakennuksista ja niiden asukkaista.

Laadin tehtävässä kaksi karttaa, joilla esitetään pääkaupunkiseudun omakotitalojen sijoittumista alueella. Ensimmäisen kartan tein ruutukoolla 250 x 250 m, mutta lopulta päätin esitellä kartan, jonka ruutukoko on 500 x 500 m, koska se oli visuaalisesti helppolukuisempi (Kuva 1).

Kuva 1. Omakotitalojen absoluuttiset lukumäärät 500 x 500 metrin ruuduissa. Tummilla ruuduilla omakotitalojen määrä on suurempi kuin vaaleilla ruuduilla. Valkoisilla alueilla omakotitaloja ei ole lainkaan.

Kartalla näkyy Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Alue on jaettu 500 x 500 metrin ruutuihin, joilla esitetään omakotitalojen (yhden asunnon talojen) määrää. Tummansävyisillä ruuduilla omakotitaloja on runsaammin kuin vaaleansävyisillä. Luokkajako on tehty luonnollisilla luokkaväleillä, jotka pyöristettiin kymmenen havainnon tarkkuudella. Luokkia päätettiin tehdä neljä kartan luettavuuden helpottamiseksi. Kartalle olisi voitu liittää tietoja alueen tiestöstä, pien- tai suuralueista ja maankäytöstä. Päätin kuitenkin jättää nämä pois, koska en kokenut niiden tuovan erityistä lisäinformaatiota kartalle, vaan enemmänkin sekoittavan sitä.

Kartalla näkyy, että omakotitalojen määrä on pieni Helsingin keskustassa ja läntisessä Helsingissä. Pohjois-Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla omakotitalojen määrä on suurempi tiettyjä erottuvia alueita lukuun ottamatta. Kartan valkoisilla alueilla, missä ruutuja ei näy, omakotitaloja ei ole lainkaan. Nämä ruudut päätettiin jättää esittämättä, jotta kartta olisi selkeämpi.

Koska kartalla omakotitalojen määrä on esitetty absoluuttisina lukuina ruutuja kohti, omakotitalojen esiintyvyyteen vaikuttaa kaksi erillistä asiaa. Ruudun omakotitalomäärään vaikuttaa ensinnäkin ruudun muut talotyypit. Ruudulla voi siis olla vähän omakotitaloja, koska siellä on toisenlaisia taloja, kuten kerrostaloja tai johonkin tarkoitukseen, kuten liikerakennuksiksi määriteltyjä taloja. Toiseksi, omakotitalojen määrään ruuduilla vaikuttaa se, onko ruuduilla ylipäätään minkäänlaisia taloja. Osalla alueista, joilla omakotitaloja ei ole lainkaan, ei ole muitakaan rakennuksia. Kartalta ei voi siis päätellä mitään esim. omakotitaloasumisen suosiosta eri alueilla, koska se ei vertaa eri talotyyppien osuuksia keskenään.

Siitä huolimatta, kartan rakennetta voi selittää jonkin verran, kun avuksi otetaan esim.  Googlen karttapalvelu.  Googlen kartalta nähdään, että Helsingin keskustassa on runsaasti rakennuksia. Tällä alueella omakotitalojen vähyys selittyy siis sillä, että alueella on muita talotyyppejä, kuten kerrostaloja ja liikerakennuksia. Vanhankaupunginlahden alueella taas rakennuksia ei ole Googlen mukaan lainkaan. Omakotitalojen olemattomuus selittyy tällä alueella siis sillä, että siellä ei ole ylipäätään rakennuksia, koska alue on luonnonsuojelualuetta. Myös esimerkiksi Vantaan keskellä oleva suuri omakotitaloista tyhjä alue johtuu rakennusten puutteesta ylipäätään, koska Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee siellä. Espoon länsireunassa taas alkaa Nuuksion metsät, joissa ei myöskään ole rakennuksia ylipäätään. Omakotitalojen sijoittumisessa on myös nähtävissä asuntojen sijoittuminen valtaväylien läheisyyteen. Etenkin alueiden reunoilla erottuvat alueet, jotka mukailevat suuria säteittäisiä väyliä. Myös kehäteiden muotoa voi hahmottaa kartalta. Kaiken kaikkiaan kartta onnistui visuaalisesti hyvin. Vaaleatkin ruudut erottuvat kuvasta ainakin oman koneen näytöllä ja ruutukoko on sopiva esitetylle asialle. Karttaan olisi voinut lisätä joitakin paikannimiä selkiyttämään aluetta. Ehkä jopa suurimmat ajoväylät olisi voinut lisätä kuvaan.

Vaikka absoluuttisten arvojen esittäminen onkin mahdollista ruutukartoilla, koin kartan tulkinnan melko haasteelliseksi ja monimutkaiseksi. Tähän samaan ongelmaan törmäsi myös moni muu kurssilainen. Esimerkiksi Reeta Saloniemi ja Fanny Keränen pohtivat blogeissaan absoluuttisten ja suhteellisten arvojen esittämistä ruutukartoilla (Saloniemi 2017, Keränen 2017). Molemmat olivat tehneet kartan tiettyyn ikäryhmään kuuluvien asukkaiden lukumääristä ruutuja kohti. Molemmat myös tulivat siihen tulokseen, että kartat eivät kerro ikäluokkien hallitsevuudesta alueilla, vaan heijastavat alueiden yleistä väestöntiheyttä. Jotta kartta kertoisi ikäluokan edustajien hallitsevuudesta täytyisi se suhteuttaa myös ruutukartalla yleiseen asukasmäärään. Sama pätee omakotitalojen kanssa, jotka pitäisi niiden määrä suhteuttaa muiden rakennusten määrään.

Koska kartan informaatio osoittautui melko heikoksi, päätin kokeilla tehdä vielä uuden kartan omakotitalojen suhteellisilla määrillä (Kuva 2). Tällä kartalla näkyy kivasti miten omakotitalojen osuus kaikista rakennuksista kasvaa kohti pääkaupunkiseudun reunoja. Kartassa on kuitenkin heikkoutensa. En ole varma onnistuinko laskemaan ruutujen rakennusten määrät ja prosenttiosuudet oikein MapInfossa, koska ohjelma väitti, että joillain (muutamilla) ruuduilla on reilut 100 000 000 rakennusta. Lisäksi kahdelle ruudulle, jotka on merkitty karttaan punaisena (luokka ”muut”), saatiin negatiivinen prosenttiosuus… Jotain meni siis pahasti pieleen tai sitten tilastossa kaikki ei ole kohdallaan. (Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa).

 

Kuva 2. Omakotitalojen suhteelliset määrät pääkaupunkiseudulla 500 x 500 metrin ruutukoolla. Punaisilla ruuduilla omakotitalojen prosentuaalinen osuus oli negatiivinen.

LÄHTEET:

Google Maps. https://www.google.fi/maps/@60.2360155,24.9417761,11z?hl=en

Keränen F. (2017). Neljäs kurssikerta. Luettu 14.3.2017.                                                                            https://blogs.helsinki.fi/fkeranen/2017/02/19/neljas-kurssikerta/

Mikä on SeutuCD? Helsingin seudun ympäristöpalvelut. (17.1.2017).                                                      https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/paikkatiedot/Sivut/SeutuCD.aspx              Luettu 14.2.2017.

Saloniemi R. (2017). Viikko 4: Rasteri- ja ruutukarttoja! Luettu 14.3.2017.                                            https://blogs.helsinki.fi/saresare/2017/02/16/viikko-4-rasteri-ja-ruutukarttoja/

 

Kategoria(t): Sekalaista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *