Päivänsankari: kuningas Kustaa III (1746–1792)

Tällä palstalla juhlistetaan vuoden kuluessa Viaporin rakentamiseen liittyvien merkkimiesten ja -naisten merkkipäiviä. Sarja alkaa korkeimmalta mahdolliselta tasolta: tänään täyttää jalosyntyiset 265 vuotta kuningas Kustaa III. Koska tämän palstan sallima tila ei riitä hänen kokonaisvaltaisen historiallisen merkityksensä puntarointiin, on tyydyttävä muutama huomioon siitä, miten hänen vaikutuksensa näkyy Viaporin historiassa.

Kustaa III:n ja Viaporin väliseen suhteeseen liittyy useita tunnettuja kunnianosoituksia, seremonioita ja muistomerkkejä. Kun Viaporin suunnittelija Augustin Ehrensvärd oli tehnyt tarkastusmatkansa Suomeen 1747, hän omisti kokoelman tuolla matkalla syntyneitä piirroksia ja tussilaveerauksia yksivuotiaalle kruununprinssi Gustafille. Kokoelma on varustettu suomenkielisellä omistuskirjoituksella “Meiden nuoren Printz Giöstan muisto”, kuuluisa esimerkki Ehrensvärdin harrastuksesta Suomen kieltä kohtaan. Kaksi vuotta myöhemmin Viaporin linnoitussaarista eteläisin, Susiluoto (Vargskär), sai kruununprinssin kunniaksi uuden nimen Kustaanmiekka (Gustafssvärd). Nimi tarttui myös viereiseen salmeen, Helsingin tärkeimpään merelliseen sisääntuloväylään, jota ryhdyttiin kutsumaan Kustaanmiekan salmeksi; sen aikaisempi nimi oli Susiluodonsalmi (Vargskärssund).

Augustin Ehrensvärd kuoli lokakuussa 1772, vain kuusi viikkoa Kustaa III:n vallankaappauksen jälkeen, ja kolme viikkoa sen jälkeen kun kuningas oli ylentänyt hänet sotamarsalkaksi. Kuultuaan Ehrensvärdin kuolemasta kuningas totesi: “Tämän ansioituneen miehen menettäminen on minulle sitäkin kiusallisempaa, kun hänen paikkaansa tuskin kukaan korvaa.” Kuningas määräsi että Ehrensvärd oli haudattava Susisaaren linnanpihalle, Viaporin linnoituksen sydämeen, jonne rakennettiin hautaholvi. Kustaa oli läsnä Ehrensvärdin hautajaisissa 5. heinäkuuta 1783 ja muurasi haudan seremoniallisesti umpeen. Hän myös luonnosteli omakätisesti hautamuistomerkin teksteineen ja veistoskoristeluineen; muistomerkin käytännön toteuttaminen jäi vainajan pojan Carl August Ehrensvärdin ja Ruotsin suurimman kuvanveistäjän Johan Tobias Sergelin vastuulle.

Ehrensvärdin kuoltua linnoitustyöt oli organisoitava uudelleen. Kuningas hyväksyi Viaporin uuden komendantin Jacob Magnus Sprengtportenin ja ja tämän adjutantin (ja seuraajan) Nils Mannerskantzin suunnitelman linnoitustöiden loppuunsaattamiseksi. Suunnitelmaan kuului Ehrensvärdiltä kesken jääneiden rakennustöiden viimeistely sekä eräiden kokonaan uusien, Ehrensvärdin suunnitelmia täydentäneiden linnoituslaitteiden rakentaminen. Jälkimmäisiin kuuluivat suuret sarvilinna Hessenstein ja kruununlinna Ehrensvärd Isolla Mustasaarella. Kruununlinna Ehrensvärdin peruskiven muurasi ja nimen antoi Kustaa III henkilökohtaisesti, kun hän vieraili Viaporissa kesän 1775 Suomen-kiertomatkallaan.

Viaporin rooli Kustaa III:n sodassa (1788–1790) on kokonaan oma lukunsa, johon sopii palata myöhemmin.