Fagerösuunnitelma

Usko ihmisen kykyyn muokata ympäristöään oli 1700-luvulla vahva. Kaupungien maastosta piittaamatomat ruutukaavat, jotka olivat  kaupunkiisuunitelun ihanteena jo suurvaltakaudella (1620-1720),  ovat tästä yksi esimerkki. Ääriesimerkiksi ihmisen halusta muokata luontoa voidaan ottaa  Sipoon edustan Kaunissaari (Fagerö), jonne sipoolaisen, tuolloin parikymmppiset nordenbergin (myöh. Nordenskiöld) veljekset suunnittelivat 1720-luvulla utopistista teollisuuskeskusta.Tarkoituksena oli jyrätä luonnontilassa oleva autio  saari tasaiseksi ja pakottaa maastoon kaupunkimainen ruutukaava. Saarelle suunniteltiin 30 tuotantolaitoksen teollisuuskeskus Hollannin Zaandamin ja Göteborgin lähistön Alingsåsin tapaan. Saaren kumpaankin päähän oli tarkoitus rakentaa tuulisahat – ja ne myös toteutuivat. Muu osa suunnitelmaa jäi piirustuksien tasolle. Piirustukset olivat kuitenkin jo melko pitkälle vietyjä. Saarelle oli  esimerkiksi tehty runkomittaus (kolmiomittaus)  yksityiskohtaismittauksen ja kaavoituksen perustaksi. Kannattavuuslaskelmiaikin oli. jo laskeskeltu.

Fagerön rahoittaja oli tukholmalainen kauppaneuvos Erland von Cameen, yksi Alingsåsin osakkeenomistajista ja johtajista, Jonas Alströmerin yhtiökuppani. Itse asiassa juuri Alingsås näyttää olleen läheisesti kytköksissä niin rahoituksen kuin liiketoimintavisioidenkin suhteen rakenteilla olevaan Fageröhön. Ja mahdollisesti kytköksissä myös liikenteellisesti, sillä noihin aikoihin suunniteltiin määrätietoisesti Göteborgin ja Tukholman yhdistävää kanavaa. Sen kautta metsävarojen äärellä olevan Fagerön sahatavara olisi saatu Göteborgiin, jossa näitä metsävaroja ei ollut.  Liäksi on syytä muistaa, että nordenbergit olivat linnoitusupseereja ja tietoista tulevasta Viaporin suurtyömaasta. Se tulisi turvaamaan heidän teollislaitoksensa kysynnän.

Jos nordenbergien hanke olisi toteutunut, olisi se ollut ainutlaatuinen  ainakin Pohjoismaissa ellei peräti koko Euroopassa. Jotain pysyvääkin hankkeesta jäi. C. F. Nordenskiöld pystytti saaresta pari mailia merelle puisen pookin, väylämerkin, laivojen ohjaamiseksi saarelleen. Nykyisin tällä paikalla seisoo Söderskärin majakka. Se oli joitakin vuosia sitten myytävänä eniten tarjoavalle.

Mikko Huhtamies

Edit