Päivänsankari: amiraali Carl Tersmeden (1715–1792)

Tänä lauantaina täyttää kunnioitettavat 296 vuotta amiraali Carl Tersmeden. Tämä pitkän ja värikkään uran tehnyt ruotsalainen laivastoupseeri palveli kahdessa linnoituksessa kahden Ehrensvärdin alaisena: isä Augustin Ehrensvärdin alaisena Viaporissa ja poika Carl August Ehrensvärdin alaisena Karlskronassa. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan päiväkirjanpitäjänä, Ruotsin Samuel Pepysinä.

Tersmeden kirjoitti koko elämänsä yksityiskohtaista päiväkirjaa, joka säilyi suvun hallussa hänen kuolemansa jälkeen. Sen käsikirjoitus käsittää kaikkiaan 11.000 folionidettä. Vuosina 1912–1919 valikoima päiväkirjaotteita julkaistiin kuusiosaisena kirjasarjana nimellä Amiral Carl Tersmedens memoarer (joka sinänsä on harhaanjohtava, sillä kyseessä eivät ole muistelmat). Teossarja on todellinen aarreaitta 1700-luvun tutkijalle. Tersmedenin sanavalmiit päiväkirjamerkinnät herättävät 1700-luvun aateliselämän henkiin aivan toisella tavalla kuin parhaatkaan historiantutkimukset.

Viapori-tutkijan kannalta mielenkiintoisin on päiväkirjasarjan neljäs osa Ur frihetstidens lif, jossa Tersmeden kertoo ajastaan Viaporin upseerina. Hän omisti vuosina 1752–1765 Albergan eli Leppävaaran kartanon Espoossa ja teki siitä yhden Helsingin seudun tärkeimmistä aateliskulttuurin keskuksista. Paikallisten asukkaiden “Pitkäksi Kapteeniksi” kutsuma Tersmeden rakennutti kartanoon uuden päärakennuksen sekä barokkipuiston kivipengermineen ja vesialtaineen. Puistossa Viaporin upseeristo vieraineen vietti kesäisiä juhlia. Tersmedenin päiväkirjoissa on säilynyt mainioita ja yksityiskohtaisia kuvauksia Albergan, Viaporin ja Helsingin seuraelämästä. Tässä muutama lyhyt maistiaispala kesäkuulta 1752, jolloin Tersmedenin vaimo saapui ensimmäistä kertaa Albergaan:

Den 7. Juni foro vi till staden, bjudna utaf probstinnan Fortelia, och blefvo där allt till fredagen uti dageligt gästebud med nya connaissancer för min hustru, hvariblad (köpmannen) Sederholm om torsdagen höllt stort kalas, där hon fick göra bekantskap med flera häromkring boende herrskaper…

Den 14. kom öfverste Ehrensvärd oförmodadt kl. 11. Som galant fruntimmerskarl prisade han mycket min hustru. Under haslerie tömde vi en liten bol pounche, och Ehrensvärd, oändelig nöjd och glad, för ej förran kl. 4. in till staden. Hela veckan var här dageliga visiter, som kommo kaffedags och reste, sedan de ätit aftonmåltid.

Tersmeden myös perusti Laajalahden rannalle tiiliruukin (paikalla on nykyisin Ruukinrannan asuinalue) ja hakkautti kartanon tammimetsät linnoituksen rakennusaineeksi. Albergan kartano oli valjastettu palvelemaan linnoitusta sekä huvissa että hyödyssä.

Nykyisessä urbaanissa Leppävaarassa on säilynyt vain vähän jälkiä tästä 1700-luvun idyllistä. Pahinta tuhoa on tehnyt Kehä I, joka on vedetty keskeltä vanhaa kartanoaluetta. Kaikki Tersmedenin aikaiset rakennukset ovat hävinneet, ja hänen barokkipuutarhastaan on säilynyt vain muutamia villiintyneitä kivipengermiä kehätien vierustalla. Pisimpään sinnitteli Rosavillaksi tai Rosatorpaksi kutsuttu puuhuvila, jonka Tersmeden rakennutti kartanon tammimetsään vilkkaan seuraelämänsä tarpeisiin, eräänlaiseksi pieneksi “huvilinnaksi”. Se sijaitsi alkuperäisellä paikallaan 1970-luvulle asti, jolloin se purettiin ja siirrettiin muualle Leppävaaran kasvavan asutuksen tieltä; se on nykyään golfklubina Mynttilässä. Sen entistä paikkaa Leppävaarassa markkeeraa pieni Huvilinnanaukio kauppakeskus Sellon eteläpuolella.

[Sitaatit teoksesta Amiral Carl Tersmedens memoarer IV: ur frihetstidens liv (1917), toimittanut Nils Erdmann]