Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 5

Bembölestä jatkamme pikkutietä kohti Träskändan kartanoa; tämän tieosuuden nimi on virallisestikin Kuninkaantie. Tien varressa on jälleen mukavia puolimaalaisia maisemia. Oikealla puolella avautuvien peltojen keskellä virtaa vanha matkakumppanimme Espoonjoki.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Kuninkaantie16Bemble-Trsknda-tie.jpg

Träskändan kartanolla pysäköimme auton ja jalkaudumme suureen kartanonpuistoon. Kartano tunnetaan parhaiten Aurora Karamzinista. Meitä kuitenkin kiinnostaa ennen muuta sen ensimmäinen omistaja, kenraali Karl Nathaniel af Klercker (1734-1817), joka varsinaisesti loi kartanon yhdistelemällä Träskändan kylän tiloja.

Klercker oli sotahistoriallisesti varsin merkittävä mies. Hän oli ylipäällikkö Augustin Ehrensvärdin adjutantti Pommerin sodassa ja kuningas Kustaa III:n adjutantti Kustaan sodassa. Suomen kartoituslaitoksen johtajana hän valvoi n.s. Kuninkaallisen merikartaston laatimista. Suomen sodassa hän toimi korkeasta iästään huolimatta jonkin aikaa armeijan ylipäällikkönä, ja jälkimaailman silmissä hänellä on ollut tuon sodan sotilasjohtajista paras maine (mistä kiitos taas J. L. Runebergille ja hänen runoilleen).

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Kuninkaantie17Trskendanpuisto.jpg

Klercker rakennutti Träskändan ensimmäisen kartanorakennuksen, jota Espoon rakennuskulttuuri -teos kuvailee näin: “Päärakennus ja sen siipirakennukset muodostivat erittäin mielenkiintoisen ja maassamme lähes ainutlaatuisen asemakaavallisen sommitelman, jonka esikuvat voidaan Suomenlinnan linnanpihan kautta johtaa barokin valeperspektiiviteorioihin.” Tästä sommitelmasta ei ole enää olemassa jälkeäkään, sillä Träskända on myllätty uusiksi lukemattomia kertoja, aina kulloistakin muotivirtausta noudattaen. Kreckerin päärakennus sijaitsi suunnilleen tässä kohtaa nurmikentällä. Taustalla näkyy nykyinen kartanorakennus

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Kuninkaantie18Trskndanvanhatielinja.jpg

Kuninkaantie kulki aivan Träskändan päärakennuksen nurkalta 1820-luvulle asti. Tuolloin kartanon uusi omistaja, senaattori Carl Johan Walleen (Aurora Karamzinin isäpuoli), siirsi tielinjan pohjoisemmas. Kartanonpuistoa laajentanut Walleen ei halunnut yleisen maantien kulkevan puistonsa poikki. Vanha tielinjaus kulkee edelleen kävelytienä puiston poikki, alkuperäisessä leveydessään. Jos kuvittelee tasaisen hiekoituksen tilalle kärrynpyörien jättämät urat, voi aistia, miltä Kuninkaantie näytti 1700-luvulla.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Kuninkaantie19Trskndantammi.jpg

Puiston halki virtaa Espoonjoki; olemme nyt aivan sen yläjuoksulla. Kohdassa, missä Kuninkaantien vanha linjaus ylittää joen, kohoaa suurin tammi minkä kukaan meistä on eläissään nähnyt. Puu on arvioitu iältään 300-500-vuotiaaksi. Se oli siis suuri jo silloin, kun Klercker rakensi valeperspektiivikartanoaan ja Kustaa III ajoi vaunuillaan ohi Eerikinretkellään. Jos hurjimmat arviot pitävät paikkansa, puu on versonut keskiajalla (suomalainen keskiaika kun menee perinteisen jaottelun mukaisesti pitkälle 1500-luvun puolelle) ja se on vanhempi kuin Helsingin kaupunki…

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Kuninkaantie20SandelsTrskndassa.jpg

Kartanonherra Klerckerin lisäksi törmäämme myös toiseen Suomen sodan sankariin: nurmikolla lojuu eversti Johan August Sandels (1764-1831). Häntä en pysty lonkalta yhdistämään Viaporiin, mutta ainakin häntä voi ostaa Suomenlinnan Siwasta.

1 thought on “Kesäretki Kuninkaantiellä, osa 5

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *