Syysretkellä Kotkassa

Viapori-projekti in corpore kävi perjantaina Kotkassa tutustumassa Merikeskus Vellamoon ja sen museotarjontaan.

Kotka on 1700-luvun linnoituskaupunki kuten Helsinkikin, tosin ei ruotsalainen vaan venäläinen. Kustaa III:n sodan jälkeen 1790-luvulla Venäjän armeija rakensi ns. Kaakkois-Suomen linnoitusketjun, jonka tarkoituksena oli suojata pääkaupunki Pietaria Ruotsin tulevilta hyökkäyksiltä. Ketjun eteläisin lenkki oli Ruotsinsalmen merilinnoitus, joka rakennettiin Kustaan sodan kuuluisalle meritaistelupaikalle. Linnoitus koostui sarjasta pieniä erillisiä merilinnakkeita, jotka rakennettiin Kotkansaaren eteläosaan ja Ruotsinsalmen saarille, sekä suuresta Kyminlinnan varikkolinnoituksesta mantereen puolella.

Merilinnakkeet tuhoutuivat Krimin sodassa, mutta Kyminlinna on yhä jäljellä ja oli vielä joitakin vuosia sitten armeijan käytössä. Se on vaikuttava näky, mutta sen valokuvaaminen liikkuvan bussin ikkunasta epäonnistui… Joten ei nyt kuvaa. Kotkan linnoitukset olisivat jo sinänsä oman kesäretkensä arvoiset.

Merimuseo toimii vuonna 2008 valmistuneessa Merikeskus Vellamossa yhdessä Kymenlaakson maakuntamuseon kanssa. Tutkija Aaro Sahari veti meille vauhdikkaan ja perusteellisen tutustumiskierroksen sekä molempien museoiden kokoelmiin että “sylttytehtaaseen” (hänen oma terminsä) eli konservointi- ja varastotiloihin. Päällimmäinen mielikuva, joka kierroksesta jäi, oli ihailu. Näyttelyt on hyvin suunniteltu ja toteutettu, tekniset tilat ovat moderneja ja asianmukaisia.

Merimuseolla ja Kymenlaakson museolla on poikkeuksellisen hyvä tilanne, sillä uusien, vartavasten museorakennuksiksi suunniteltujen museorakennusten valmistuminen on Suomessa harvinaista herkkua. Yleensähän museot saavat toimitiloikseen vanhoja tehdashalleja tms., siis aivan muuhun käyttöön suunniteltuja ja yleensä vähän rapistuneita rakennuksia, joissa on tietysti historiallinen arvonsa, mutta joiden käyttäminen museoina vaatii virittelyä, sovittelua ja (huonoja) kompromisseja. Merikeskus Vellamo on sikäli harvinaisuus.

Viapori-tutkijaa kiinnosti tietenkin erityisesti 1700-luvun osio Merimuseossa. Kotkassa on ymmärrettävästi edustavat kokoelmat Ruotsinsalmesta nostettuja meriarkeologisia löytöjä. Näimme myös komeita pienoismalleja, mm. Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian valtameripurjehtijan Finlandin sekä Fredrik af Chapmanin suunnittelemia Viaporin Saaristolaivaston aluksia. Unohdin ottaa valokuvia, mutta projektimme laivastoekspertillä Mikolla oli kamera valmiina:

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/MerimuseonHmeenmaa.jpg

Tämä pienoismalli esittää Hämeenmaa-luokan saaristoristeilijää, yhtä neljästä af Chapmanin suunnittelemasta saaristoristeilijätyypistä (muuthan ovat Uusimaa, Turunmaa ja Pohjanmaa).  Saaristoristeilijät suunniteltiin, koska haluttiin uusi alustyyppi, joka voisi purjehtia ja operoida Suomen sokkeloisessa saaristossa paremmin kuin vanhanaikaisemmat kaleerit. Hämeenmaassa soutajat olivat tykkikannen alla suojassa. Tässä mallissa on vielä välimerellinen latinalaistakila, joka korvattiin myöhemmin raakapurjetakilalla.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Merimuseontykkijolla.jpg

Tykkijolla oli pienin af Chapmanin luomuksista. Jollassa oli yksi tykki ja kymmenkunta soutajaa.  Perän jatke lisäsi kantavuutta ja mahdollisti tykin lataamisen merellä.

(PS: Augustin Ehrensvärd ei tietääkseni koskaan käynyt Kotkassa, joten sikäli tämän blogin luokittelu on harhaanjohtava. Tietääkseni… Matkalukemisenani  oli Oscar Nikulan Ehrensvärd-elämäkerran uunituore suomennos, jota Sofia ehti jo tässä blogissa puffata, mutta en ehtinyt lukea sitä kovinkaan pitkälle.)