Stora Träskö ja Kyrkogårdslandet Porkkalassa

Vanhoissa Suomenlahden kartoissa on vain muutama nimeltä mainittu saari ja niemi. Melkoisella varmuudella tähän joukkoon kuluu myös Stora Träskön saari Porkkalan kärjen tuntumassa. Träskö ei ollut navigoinnin kannalta kaikkein tärkein kohde alueella, ei uloin saari, josta ulkoväylä olisi muuttunut sisäväyläksi eikä myöskään avomereltä selkeästi erottuva kiintopiste (tässä mielessä tärkeämpiä olivat Mäkiluoto ja Rönnskär, viime mainitulle rakennettiin majakkakin vuonna 1800).  Stora Träskö oli merkittävä siksi, että sen sisällä oli makeavetinen järvi. Tähän viittaa jo nimikin (träsk, järvi).

Muitakin tällaisia tankkauspisteitä oli. Myös usein kartoissa mainittu Tvärminne oli vedensaantipaikka ja tässä mielessä Hankoa tärkeämpi. Uskoisin, että monet muutkin karttoihin kirjatut kohteet olivat myös vedensaantipaikkoja, vaikkakin avomerilaivat olivat periaatteessa omavaraisia. Mutta eipä tuollainen tieto haitaksikaan ollut mahdollisesti päiviä pläkässä seisoneen aluksen kapteenille.  Makean veden takia Träskö oli  strategisesti tärkeä saari jo keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alussakin, jolloin saarella oli tsaarin torpedoveneasema. Juuri nyt suunnitellaan Träskön muuttamista luonnonsuojelualueeksi. Tästä oli Hesarissa viikko sitten juttu.

1700-luvulla suunniteltiin Stora Träskön linnoittamista. Tähän liittyvästä kartasta, (Specielle Charta öfver en del af Skärgården omkring Porkala udde, Stora Träskön och hitlopande segellederne, vesistökartta B 16, sig. 55M 08/08. KA), ilmenee, että etelärannalle oli suunnitteilla mm. nelisakarainen redutti. Samassa kartassa on merkintä “Träsk med frisk vatten.”  Makea vesi oli saaristolaivaston toimintaedellytys. Viidensadan miehen kaleeri tarvitsi päivässä ehkä noin 500-1000 litraa vettä (tai olutta), siis kahdesta neljään litraa mieheen. Porkkala on ollut sotilaallisesti tärkeä alue muutenkin. Varsinkin hitaasti liikkuneille kaleereille. Ei ole yllättävää,  että läheisen Kyrkogårdsön kohdalla merkintä “Rysk galerehamn.” Samanlainen lisätieto (esim. Jonas Hahnin 1750 Porkkalan kartassa. Signum: Sjökartverket. Hydrografiska kartot litt. Dnr. 29. KrA, Tukholma) on laitettu myös Upinniemen, nykyisen laivastoaseman kohdalle. Venäläiset huomasivat ja hyödynsivät Suomen rannikon strategia kohteita jo ennen Ruotsia, ja olihan Pietari Suurikin ensimmäinen Helsingin nimen linnoittaja jo 1700-luvun alussa.

sy Ibis

Olen yöpynyt Ibis purjeveneessäni  useita kertoja tuossa täysin suojaisessa, nykyisen merivartioaseman lähellä olevassa Kyrkogårdsön lahdessa ja pitänyt mahdollisena, että paikalla on ollut satama, venäläisten vuokra-aikana ehkä ruopattukin, josta on päässyt nopeasti avomerelle. Oli ilahduttavaa havaita, miten kartta vahvisti epäilykseni.  Varmasti lahden pohjassa olisi sukellettavaakin. Lahden pohjukassa on vielä tasainen ranta, josta alukset on voitu vetää maan päälle. Paikka on ollut ja on mitä otollisin satamapaikka. Olisiko paikalle voinut syntyä kaupunkikin?

Kaupunkia Porkkalaan ei Kustaa Vaasan suunnitelmista huolimatta perustettu. Syykin on selvä: meren ja ja sisämaan yhdistätävä jokiyhteys puuttuu. Voidaan kuitenkin spekuloida ajatuksella, että ahtaalle niemelle todella olisi perustettu kaupunki.  Porkkala olisi todennäköisesti jähmettynyt Hangon kaltaiseksi rautatien  terminaalisatamaksi- tai kesäkaupungiksi. Suomen ja Viron liikenteen kannalta se olisi kuitenkin ollut merkittävä. Ainakin ahtaalla niemikaupungilla olisi ollut valtaisat sisäiset liikenneongelmat.

Mikko Huhtamies

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *